Miksi tukieurot eivät kelpaa?

Kemeraa on jäämässä käsiin toistakymmentä miljoonaa euroa. Se voi olla lopullisesti menetettyä rahaa.

Tilaajille
Metsäteiden kunnostamiseen varatuista kemeravaroista oli vuoden lopulla vielä lähes puolet käyttämättä. (Kuvaaja: Ismo Pekkarinen)
Metsäteiden kunnostamiseen varatuista kemeravaroista oli vuoden lopulla vielä lähes puolet käyttämättä. (Kuvaaja: Ismo Pekkarinen)
Ladataan...

Kommentit (3)

  1. Metsäkeskus antaa ymmärtää että toimijat eivät tekisi hankkeita ja siksi tukieuroja jää käyttämättä. Tosiasia ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin se, että esimerkiksi suometsänhoidon rahoitushakemuksia on laitettu Metsäkeskukseen ties kuinka paljon, mutta rahoituspäätöksiä siellä ei saada aikaan. Hankkeiden käsittely kestää helposti jopa vuoden. En tiedä meidän talossa yhtään hanketta johon olisi saatu rahoituspäätös saman vuoden aikana jolloin se on toimitettu Metsäkeskukseen.

    Miksi Metsäkeskuksen syyttävä sormi osoittaa toimijoita? Pitäisikö viranomaisen tehostaa toimintaansa ja lopettaa ihmettely?

  2. Kalle Kehveli

    Maksettavaa jää reilusti myös metsänomistajalle, kalliita kannattamattomia hankkeita. Metsänkasvatuksen kannattavuus on pohjois-pohjanmaalla niin huono, ettei ole vara laittaa metsänhoitoon varsinkaan suomaalla euroakaan. Kaikki pitäisi tehdä pienimuotoisesti ja kustannustehokkaasti itse.

  3. Komppaan edellisiä ja haluan samalla lausua muutaman kommentin, kun yrityksemme artikkelissa nimeltä mainitaan. Meillä OTSOssa on haasteena saada riittävästi uusia hankkeita liikkeelle, jotta markkinaehtoisesti ilman muita tuloja (kuten jäsenmaksut tai budjettivarat) toimivalla yrityksellä on varaa palkata lisää asiantuntijoita. Vanhaan metsäkeskuksen ”cost plus” malliin perustuvat suo- ja tiehankkeiden korvaustasotkaan eivät ole ajan tasalla eikä kovin houkuttelevia, yritykselle jäävä kate on riittämätön välttämättömien yleiskustannusten kattamiseen. Lisäksi hankkeiden käynnistämiseen tehtävä valmistelutyö menee tällä hetkellä käytännössä täysin toimijan omalla riskillä. Tämä puoli yhtälöstä on tainnut unohtua uudistettaessa metsälainsäädäntöä markkinapohjaiseksi.
    Tarvitaan siis suuri määrä hankkeita ja erittäin tehokas toteutusmalli, jotta liiketoiminta eri alueilla saadaan oikeasti kannattavaksi ilman muita tuottoja. Tulemme OTSOssa edelleen tehostamaan toimintaamme ja myyntiponnistelujamme kattavasti ympäri maan. Pystymme kyllä toteuttamaan metsäinfra-projekteja kautta valtakunnan ja tämä on tavoitteemme myös vuonna 2018.

Metsänhoito Metsänhoito