Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla maanantaina julkaistu uutinen kertoo, ettei hirvieläinten määrän väheneminen vähentäisi punkkien välittämiä sairauksia. Samalla esitetään, että supikoirat ja jänikset olisivat borrelioosin kannalta isompi riski kuin hirvieläimet.
Tiedot herättivät hämmästystä, sillä tähän mennessä tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että hirvieläinten runsas määrä lisää myös punkkien määrää. Maaseudun Tulevaisuus on muokannut uutisensa sanamuotoja keskiviikkona 11.10.
Jutussa esitettyjä väitteitä perustellaan muun muassa Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikströmin ja Ruotsin maatalousyliopiston Petter Kjellanderin viime vuonna julkaisemalla selvityksellä. Wikström on kirjoittanut selvityksen tuloksista myös kesällä 2022 julkaistussa Metsästäjä-lehdessä.
Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Heikki Henttonen tyrmää uutisen tiedot. Henttosen mukaan punkeista ja hirvieläimistä esitetään Wikströmin ja Kjellanderin tekemässä selvityksessä virheellisiä väittämiä.
”Kyseessä on täysin referoimaton ja asiantuntijatarkastamaton kirjoitelma. Se (selvitys) on niin täynnä virheitä ja väärinymmärryksiä, ettei mikään oikea tieteellinen sarja olisi kirjoitelmaa julkaissut”, Henttonen kertoo.
Henttosen mukaan se, että viittaa omassa analyysissaan tieteellisesti vertaisarvioituihin tutkimuksiin ei tee tästä analyysista tieteellisesti pätevää.
”Kyseessä ei ole tieteellisesti vertaisarvioitu julkaisu.”
Kauriit lisäävät punkkikantaa ja samalla tautia kantavien punkkien määrää
Henttosen kaksi vuotta sitten Luonnonvarakeskuksen sivuilla julkaisema blogiteksti kertoo täysin päinvastaisia tutkimustietoja kauriiden merkityksestä puutiaisten elämänkierrossa.
Aikuiset punkkinaaraat saavat veriateriansa isommista nisäkkäistä, kuten metsäkauriista. Aikuinen puutiainen imee verta yleensä vain kerran, joten kauriissa viihtyvät punkit eivät suoraan levitä tautiriskiä ihmisiin.
Tiheät kauriskannat tarjoavat kuitenkin runsaasti ravintoa punkkinaaraille, minkä johdosta koko punkkikanta kasvaa. Kun punkkeja on enemmän, myös ihmisille haitallisia tauteja kantavien punkkien määrä runsastuu.
Hirvieläinten korkean tiheyden on havaittu lisäävän punkkien yleisyyttä myös Helsingin yliopiston Veclimit-hankkeessa. Toisaalta suuri määrä hirvieläimiä voi mahdollisesti vähentää punkkien levittämän aivokuumeviruksen esiintyvyyttä punkkikannassa.
Henttonen korostaa kuitenkin, että punkkien välittämien tautien kannalta esiintyvyyttä eli prevalenssia oleellisempaa on tautia kantavien punkkien todellinen määrä. Esimerkiksi Skotlannissa tehdyn tutkimuksen mukaan punkkikannan runsastuminen moninkertaistaa myös tautia kantavien puutiaisten määrän.
Myös Jyväskylän yliopiston tutkija Eva Kallio kertoo, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden runsas määrä näyttää lisäävän puutiaisten runsautta. Kallio on tutkinut puutiaisten runsautta suhteessa kauriiden ja jyrsijöiden yleisyyteen Porvoon saaristossa.
”En tiedä, lisääkö hirvieläinten määrä suoraan ihmisten saamia puutiaisten puremia. Siihen vaikuttaa paitsi puutiaisten määrä niin myös ihmisten käyttäytyminen ja suojautuminen sekä moni muu asia, kuten muiden isäntäeläinten määrä ja sääolosuhteet”, Kallio sanoo.
Supikoirista ja jäniksistä ei ole riittävästi tutkimustietoa
Emeritusprofessori Henttonen ihmettelee myös Mikael Wikströmin selvityksessä ja kirjoituksissa olevaa analyysia siitä, että supikoirat ja jänikset ovat borrelioosin kannalta suurempi riski kuin hirvieläimet.
”Supikoirista on tehty Puolassa yksi tutkimus, jossa löydöksiä oli vähäisissä määrin. Toisessa tanskalaistutkimuksessa ei löydetty mitään. Tätä havaintoa Wikström ei jostain syystä mainitse. Jänisten roolista ei ole juuri mitään tutkimustietoa.”
Supikoirien ja jäniseläinten roolista puutiaisten tai Borrelia-bakteerien isäntinä on myös Eva Kallion mukaan sangen vähän tutkittua tietoa.
”En katso, että meillä olisi vielä riittävää tietoa näiden lajien roolin arvioimiseksi borrelioosiriskin kannalta”, Kallio sanoo.
Riistakeskuksen Mikael Wikström kertoo seisovansa tekemänsä analyysin takana. Selvitys on julkaistu Vaasassa toimivan Novia-ammattikorkeakoulun raporttisarjassa.
”Yleinen väärinkäsitys puutiaisista ja näiden isäntäeläimistä on, että aikuiset puutiaisnaaraat käyttäisivät vain suuria isäntäeläimiä, kuten hirvieläimiä, ja puutiaistoukat vain pieniä isäntäeläimiä, kuten myyriä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi metsäkauriissa saattaa olla kymmenkertainen määrä toukkia kuin aikuisia naaraita. Ja jäniksissä saattaa olla hyvin suuria määriä aikuisia naaraita ja vielä enemmän toukkia ja nymfejä”, Wikström sanoo.
Wikström kertoo, ettei ole tarkemmin katsonut Henttosen blogitekstiä.
- Lisää aiheesta: Hirvistä koituu järkyttävä hintalappu
Kommentti:
Riistakeskuksen kyseenalainen toiminta hämmentää ja huolestuttaa
Metsälehti uutisoi monimutkaisista punkkiväitteistä kahdesta syystä. Ensinnäkin väitteet hirvieläinten vähäisestä roolista punkkien määrän kasvussa poikkeavat selvästi aiemmin esillä olleista tutkimustiedoista.
Toiseksi kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun hämmentävien hirvieläimiä koskevien tutkimustietojen lähteeksi paljastuu Suomen riistakeskus. Riistakeskuksen ulostuloja on ihmetelty aiemmin myös Metsälehdessä.
Eläköitynyt metsäntutkija Heikki Smolander kummasteli jo vuonna 2018 Metsälehden palstoilla asti Riistakeskuksen tiedotuslehdessä Metsästäjässä ollutta kirjoitusta. Kirjoituksessa suositeltiin ruotsalaistutkimukseen vedoten lisäämään hirville ravintoa taimikoissa.
Paha vain, että suositellut menetelmät olivat Smolanderin mukaan täysin vastoin monien tutkimusten osoittamaa tietoa ja osin jopa lisäisivät metsävahinkoja. Näiden lisäksi Metsälehden tiedossa on tällä hetkellä kolme muuta Metsästäjä-lehdessä julkaistua hirvieläinaiheista kirjoitusta, joihin Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat kirjoittaneet vastineita tai joiden antamia tietoja he pitävät virheellisinä.
Riistakeskus vaikuttaa valikoivan hirvieläimistä kertovaa tutkimustietoa järjestelmällisellä ja huolestuttavalla tavalla. Pahinta on, että Riistakeskuksen kannanotoissa, kuten punkeista ja hirvieläimistä kertovassa selvityksessä, vaikutetaan esitettävän tutkimustietona tai tutkimusperäisinä analyyseina väittämiä, jotka eivät ole tutkimustietoa. Huolen tutkimustietojen väärinkäytöstä on esittänyt Metsälehdelle myös joukko metsäntutkijoita.
Esiteltyjen tutkimusten lähdetiedot saattavat pitää paikkansa, mutta tehdyt tulkinnat eivät. Jostain syystä nuo tulkinnat tuntuvat löytävän vain uusia positiivisia puolia rajusti kasvaneista hirvieläinkannoista.
Ongelmaa syventää tuore Sorkka-hanke, jossa Riistakeskus esittelee näkyvästi metsänhoidollisia keinoja metsien hirvieläinvahinkojen ehkäisyyn. Keinoiksi mainitaan ravintoresurssin lisääminen, taimikon särkymävara ja sekapuustoisuus.
Uusia ideoita varmasti tarvitaan, mutta näistä metsänomistajille suositelluista keinoista jätetään kertomatta, että ne perustuvat vain hyvin ohuelti – tai eivät lainkaan – käytännön tutkimuskokeissa varmistettuun tietoon. Sorkka-hankkeen ”pilottitaimikoita” on esitelty Helsingin Sanomissa asti, mutta taimikot ovat nimensä mukaisesti vain pilotteja eli kokeiluja. Niitä ei ole perustettu tutkimusasetelman edellyttämin periaattein eikä niitä seurata tutkimusalueina.
Onko metsänomistajille selvää, että Riistakeskuksen esittelemät hirvivahinkojen ehkäisykeinot ovat pääosin vain hypoteeseja, eivät tutkimuksiin perustuvia suosituksia?
Riistakeskuksen rooli on toki ylläpitää riista- ja metsästysnäkökulmaa päätöksenteossa. On kuitenkaan vaikea nähdä, että näin kyseenalainen tiedotustoiminta kuuluisi tuohon rooliin.
Riistakeskus on valtion organisaatio, jota ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Tai kuten metsänomistajien kuulee usein hirvivahinkoja kärsineissä taimikoissa kiroavan: maa- ja metsästysministeriö.
VALTTERI SKYTTÄ
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tämä oli oikeasti hyvä uutinen. Mt on todella usein kirjoitellut täysin ristiriitaisia ja väärää tietoa sisältäviä uutisia. Joten ei ole eka kerta. Riistakeskus on yksi iso vitsi mitä tulee riistanhoitoon. Kyseisen organisaation ammatti taito ei riitä siihen mitä heiltä vaaditaan, metsästäjät ei ole ammattilaisia saatikaan yli 90% heistä ei edes tiedä perus biologiasta mitään.
Vaikka itse metsästän en pidä koko riistanhoito organisaatiosta, se on vastenmielistä ja äärimmäisen hölmöä hommaa mitä suoltavat ulos. Olen myös lukenut pitkään biologia joten perus asiat ovat hyvin hallussa.
Yksi hyvä tapa olisi suojella kyitä entisestään. Ne ovat täsmä pommittajia myyrien suhteen, jokainen syöty myyrä poistaa useita nuoria puutiaisia. Tästä löytyy joitakin tutkimuksia tai vastaavia tutkimuksia ainakin. Kissa on huono lemmikki tähän se itse toimii paremmin vektorina kuin puutiaisten poistoon saatika myyrien hävittäjänä. Aiheesta löytyy jonkun verran ihan tieteellistä faktaa.
Onhan tämä asia tulkittu taas omalla tavalla. tutkimus ei tainnut koskea punkkien määrää, vaan tautien liviämistä peurojen hirvien ja kauriiden kautta. ja voiko sanoa ettei ole kattava-laaja olihan sitä tutkittu yli6v. Sisältynyt myös rusakot ja pienemmät jyrsijät. Eikä tutkimus ollut suomen riistakeskuksen ohjaama ollenkaan, enemmänkin ”lainattua tietoa” eli kyllä ruotsissa oli omiin intresseihin kytkettyä tutkimusta (tautien esiintyminen oli lähtökohta, miksi-miten) mutta kyllä kissat ja varsinkin kyyt, pöllöt ja ketut nousevat tärkeysjärjestyksessä sfääreihin
Valtteri ja emeritusprofessori sekoittavat puurot ja vellit komeasti. Eli he puhuvat punkkien määrän ja hirvieläinten määrän korrelaatiosta,kun tutkimus jota herrat kritisoivat oli keskittynyt punkkien välittämien sairauksien vähentämiseen ja sen syihin. Tutkija Eeva oli oikeasti perehtynyt aiheeseen ja totesikin asian…
USA:ssa asiaa on muuten tutkittu aika laajasti ja siellä ns.metatutkimuksissa voi todeta,että valkohäntäpeurojen määrän ja punkista aiheutuvien tautien välillä ei ole voitu osoitaa mitään vahvaa yhteyttä..
Punkkeja levittää lisäksi monet muut nisäkkäät..
Eläimen koko on suorassa suhteessa hirvikärpästen ja punkkien levittämispotentiaaliin.
Mitä enemmän karvaista kylkeä, sitä enemmän laidunmaata hyönteisille. Suomessakin punkkien ja hirvikärpästen tiheysalueet noudattelevat melko tarkasti hirvieläintiheyksiä.
Mielenkiintoista, että MMM tai ministeri ei laita suitsia suuhun Riistakeskuksen puuhastelulle tai oman ministeriönsä virkamiehille, joilla on selvästi hirvieläinmäärän kasvattamissuunnitelmia.
Nyt vasomisen jälkeen yli 500.000 hirvieläintä popsii n. 5 milj. tonnia ruokaa vuodessa, joista suurin osa on latvasilmuja ja -oksia aiheuttaen metsille satojen miljoonien eurojen kasvunmenetyksen joka vuosi.
Yhteensä hirvieläimistä koituvista n. 17 haittalajista tulee yli miljardin kulut/v ja kymmenitä tuhansia suuttuneita sekä joitakin kymmeniä liikennetraumatisoituneita. Tämä kaikki on RK:n kavereille ihan ok. Palkka ei pienene.
Kun aikanaan harjoitettiin lehmien metsälaiduntamista, niin punkkien määrä oli tavaton, Niitä oli sekä lehmissä, kissoissa ja koirissa. Tietysti ihmiset saivat osansa. Kerran 7-vuotias tyttäreni noppi itsestään 7 punkkia. Silloin ei tunnettu borrelioosia tai se ei ollut levinnyt punkkeihin.
Meillä päin Keski-Suomessa on vähän pieniä hirvieläimiä ja ei hirviäkään kauheasti. Liikun joka vuosi paljon luonnossa ja en muista koska minussa olisi ollut punkki kiinni.
Matemaattisesti asia tarkastellen luulisin, että punkkitartunnat lisääntyvät todennäköisesti enempi eksponentiaalisesti kuin lineaarisesti kantaeläinten kannan kasvaessa. On siis silkkaa toiveajattelua, ettei pienten hirvieläinten ja punkkien kanta korreloisi. Riistakeskuksen touhua ihmettelen vaikka minäkin olen metsästäjä.
kettu1001: jos punkkeja ei ole, ei ole ihmisellä tautejakaan? Siinä mielessä punkkien määrällä on merkitystä ihmiselle. Hirvieläinten määrän korrelaatio punkkien määrän kanssa on aluksi vahva mutta saturoituu, eli ei enää suurilla hirvieläinmäärillä kasva.
Lukaise vaikka blogitekstini asiasta os. metsanomistaja.blogspot.com.
Minulla on punkkeihin liittyvä työhypoteesi, jonka sain eräältä metsänomistajalta. (Siihen liittyvä suunnitelma on blogissa myös.) Perusidea on lyhyesti se että punkkien elinkiertoon voidaan puuttua lisäämällä keskikokoisten petoeläinten eli lähinnä kettujen ja näätien määrää. Runsaina esiintyessään ne haittaavat punkkitautien yleisimmän reservuaarieläimen myyrän lisääntymistä ja vähentävät näin tehokkaasti tautien esiintymistä punkkipopulaatiossa. Lintujen levittämiin tautimuotoihin tämäkään keino ei tepsi.