Pohjois-Suomen mh-yhdistysten omistama puukauppayhtiö Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy (PSMM) on aloittanut vuoden tauon jälkeen koivukuitupuun vientikaupan laivalla Pohjois-Suomesta jonnekin Etelä-Ruotsiin.
Rajakaupassa ei ole mitään uutta, mutta Pohjois-Suomen kannalta kannalta yhdistysten organisoimat, vuonna 2018 ensimmäisen kerran alkaneet aluskuljetukset ovat tuore asia.
Työnjako menee, että metsänhoitoyhdistykset korjaavat puun tienvarteen ja PSMM jatkaa siitä eteenpäin. Laivaus tapahtuu Raahen ja Oulun satamista.
Salamyhkäisyyttä
”Hinta on kilpailukykyinen ja useampi laivalasti on lähdössä”, Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara toteaa. Hän istuu myös yhdistyksen hallituksessa.
Laivakuljetus on pitkäaikaisen, maakuljetuksina hoidetun asiakassuhteen laajennus. Muuten vientiä verhoaa salamyhkäisyys, sillä laivojen määränpäätä, toimitusmääriä, ostajaa ja hintatasoa ei kerrota.
Laivoja on erikokoisia, ja pienemmän pään aluksessakin menee helposti tuhat kuutiota, lähelle 20 rekkakuormaa.
Raaka-aineen vienti aina herkkää
Laivakuljetusten aloittaminen ja myös lopettaminen on helppoa. Kilpivaara uskoo, että laivakuljetukset saavat jatkoa, vaikkakin raakapuun vienti saattaa nostattaa tunteita, että raaka-aine pitää jalostaa kotimaassa.
Hän korostaa, että nyt puretaan koivukuitupuun ylitarjontaa.
Veitsiluodon paperitehdas suljettiin lokakuussa, mikä teki koivukuidusta alueellisesti ongelmallisen puutavaralajin. Metsä Groupin Kemin tehdas käynnistyy vasta ensi vuoden lopulla eivätkä ostot sinne ole vielä kunnolla alkaneet.
Puunmyyjän kannalta lopettavan ja aloittavan tehtaan välissä on kahden vuoden epäjatkuvuus eikä uusi tehdas paikkaa suljetun tehtaan puunkäyttöä koivukuidun osalta täysin.
”Talvileimikoiden korjuuaika on parhaimmillaan, mikä lisää ylitarjontaa. Viennin kautta saadaan määrää ja ylipäätään kil
pailua, mikä nostaa yleistä hintasoa.”
Kilpivaara muistuttaa, että kuitumittaisella koivulla on kysyntää myös energiakäyttöön niin nyt kuin seuraavalla lämmityskaudella, hiipuvan polttoturpeen korvaajana. Osa kuitupuupinoista jätetäänkin kuivumaan seuraavaa lämmityskautta varten.
”Jos nyt olisi kuivaa kuitupuuta pinossa jossakin, niin eiköhän siitä hyvän hinnan saisi.”
Ei niin erikoinen tilanne
Metsähallitus ja sen puukauppayhtiö Metsähallituksen Metsätalous Oy on historiansa aikana laivannut raakapuuta Japaniin saakka, mutta juuri nyt aluskuljetuksia ei ole Ruotsiinkaan.
”Vientikaupan osuus on pieni, mutta yhteyksiä pidetään yllä”, puunmyynneistä ja -korjuusta vastaava asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo.
Hän on katsonut puumarkkinoita Metsähallituksen näkökulmasta liki 40 vuotta. Siinä valossa Veitsiluodon paperitehtaan sulkeminen näyttäytyy tilapäisenä häiriönä, jonka vaikutus on tasaantumassa.
”Koivukuitua on Pohjois-Suomessa nyt kaikilla puukaupan toimijoilla riittävästi, mutta vuosikymmenien aikana olen nähnyt hankalampiakin tilanteita.”
Koivukuitu on ylipäätään kuitupuulajeista se, jonka vaihtelu on jyrkintä.
”Silloin kun sitä menee, niin mikään ei tunnu riittävän, ja hiljaisena aikana tilanne on toisin päin.”
Metsähallitus ei saa kemeratukia eikä ole energialeimikoiden korjuussa iso tekijä, joten kuitupuumittaista puuta menee energiaksi vain marginaalisia eriä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.