Ajankohtainen | Puulajit tutuiksi

Metsälehden uusi blogisarja kertoo eri puulajeista ja niiden merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kulttuuria, kansanuskoa, perinteitä, metsänhoitoa ja kasvitiedettä. Kaikkea tätä lupaavat kirjoituksiltaan Metsälehden uudet blogistit Kåre Pihlström ja Anneli Viherä-Aarnio.

”Puihin liittyy kasvitieteellisiä ja metsätaloudellisia intressejä, mutta niillä on myös esteettinen ja henkinen puolensa. Puista voi kirjoittaa hyvin monelta eri kantilta”, Luonnonvarakeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä Viherä-Aarnio sanoo.

Pihlströmin ja Viherä-Aarnion tavoitteena on tuoda blogeissansa esiin kotimaisten puulajien monipuolisuus. Taustalla on huoli metsien kuusettumisesta ja halu lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta.

”Monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että eri puulajeille annetaan sijaa. Se edellyttää kuitenkin sitä, että puulajit ja niiden erityisominaisuudet tunnetaan”, metsäpalveluyrittäjänä toimiva Pihlström sanoo.

Kirjasta liikkeelle

Ajatus blogin kirjoittamisesta syntyi, kun Pihlström ja Viherä-Aarnio työstivät hiljan julkaistua kirjaansa Suomalaisten puut – arjessa ja ajatuksissa. Kirja käsittelee suomalaisten suhdetta kotimaisiin puulajeihin.

Viherä-Aarnion mukaan metsien merkitys ei ole vuosikymmenten kuluessa vähentynyt, mutta muuttunut se on.

”Ennen metsä oli välittömämmin läsnä ihmisten elämässä. Miehet kävivät savotalla, puusta tehtiin työkaluja ja rakennuksia ja puuta käytettiin lämmitykseen. Nykyisin puhutaan metsien hyvinvointivaikutuksista ja merkityksestä maisemassa.”

Aiheet valmiina

Pihlström ja Viherä-Aarnio kirjoittavat blogeja vuorotellen. Ensimmäinen, Pihlströmin pajuista ja virpomisperinteestä kirjoittama blogi julkaistiin pari viikkoa sitten palmusunnuntain alla.

Ennen kesää luvassa ovat Pihlströmin blogit tervalepästä ja kuusenkerkistä sekä Viherä-Aarnion blogit vaahteran kukinnasta ja koivun lehtien puhkeamisesta.

”Koivun lehtien puhkeaminen voi vaikuttaa kuluneelta aiheelta, mutta liittyy läheisesti keväiden aikaistumiseen. Koivun lehteentulo on aikaistunut sadassa vuodessa lähes kymmenellä päivällä”, Viherä-Aarnio sanoo.

Anneli Viherä-Aarnio

  • Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija
  • 62-vuotias
  • kotoisin Akaasta, asuu Porvoossa
  • perheessä mies, aikuinen lapsi ja kissa
  • harrastaa retkeilyä, pyöräilyä, lukemista ja historiaa

Kåre Pihlström

  • omistaa Forestal-metsäpalveluyrityksen, toiminut aiemmin Fiskars-yhtiön metsäpäällikkönä
  • 63-vuotias
  • kotoisin Raaseporista, jossa myös asuu
  • perheessä vaimo ja neljä aikuista lasta
  • harrastaa ulkoharrastuksia valokuvaamisesta suunnistukseen ja eräilyyn

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat