Jäsenmaksukato uhkaa leikata palveluja

Metsänhoitoyhdistyksien jäsenmaksukertymästä on häviämässä arviolta kaksi miljoonaa euroa.

Metsänhoitoyhdistykset ovat jäsenmaksutuloillaan rahoittaneet metsänomistajille muun muassa maksuttomia tilakäyntejä. Pekka Viljakainen (oikealla) opasti taannoin Jorma Kauppista. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

MTK:n järjestöuudistuksen myötä muuttunut, monia hämmentänyt jäsenmaksujen laskutustapa leikkaa metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksukertymää.

Metsänhoitoyhdistysten palveluyhtiö Mhyp:n toimitusjohtaja Jouni Tiaisen mukaan yhdistysten jäsenmaksun maksaneiden määrä näyttää jäävän aiempaa pienemmäksi.

Viime vuonna 90 prosenttia maksulapun saaneista maksoi jäsenmaksun kahden viikon kuluessa eräpäivästä. Tänä keväänä vastaava luku on jäämässä alle 80 prosenttiin.

Tiainen toivoo, että jäsenmaksukertymää saataisiin vielä kasvatettua, muuten yhdistyksiltä jää rahaa saamatta huolestuttavassa määrin.

”Kymmenen prosenttiyksikön menetys leikkaa 1,7 miljoonaa euroa yhdistysten jäsenmaksukertymästä. Jos vähenemä kohoaa 15 prosenttiyksikköön, jäsenmaksuja jää saamatta kaksi ja puoli miljoonaa euroa.”

Samalla jäsenkato vähentäisi yhdistysten maksullisia palveluita käyttävien asiakkaiden määrää, mikä leikkaisi yhdistysten toimitustuottoja, joten tulovirrat kuivuisivat kahta kautta. Siihen ei oikein olisi varaa, koska tuloskehitys oli jo viime vuonna alavireistä.

Leimaukset tehty jäsenmaksutuloilla

Metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 350 miljoonaa euroa. Siitä jäsenmaksujen osuus oli 17 miljoonaa euroa. Tulosta kertyi noin 2,5 miljoonan euron verran. Edellisvuonna suunnilleen samalla liikevaihdolla yllettiin 4,3 miljoonan euron tulokseen.

Pahimmillaan jäsenmaksukertymän alenema voi kasvaa yhtä suureksi kuin viime vuoden tulos. Tuloksella ei sinällään ole suoraa merkitystä jäsenille, mutta jäsenmaksutuotoilla rahoitetuilla palveluilla on.

Tärkeimpiä maksuttomista palveluista ovat tilakäynnit ja leimikoiden suunnittelu. Myös koulutustapahtumat, viestintä ja yhdistysten asiakaslehdet rahoitetaan usein jäsenmaksutuloilla.

Maksuttomia palveluita ei voi tuottaa, jos rahaa ei ole. Niistä luopuminen taas saattaisi Tiaisen mukaan entisestään vauhdittaa jäsenkatoa.

”Seuraava tilanne”

Tunnelmat metsänhoitoyhdistyksissä ovat äreät emo-MTK:n suuntaan.

Ison yhdistyksen toiminnanjohtaja toivoi, että Metsälehden edellisessä numerossa karvalakki päässä kuvattu MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan nostaisi karvahattunsa läpät ylös, jotta kentän ääni kuuluisi hänenkin korviinsa nykyistä paremmin.

Metsänhoitoyhdistysväen ärtymyksen perimäinen syy lienee jäsenmaksu-uudistuksen toteuttaminen metsänomistajapuolen kantaa kuulematta. Se johti omituiseen ja virheellisenä pidettyyn viestintään – ei olisi ollut iso vaiva avata jäsenmaksun jakautumista oman yhdistyksen saamaan jäsenmaksuun ja MTK:lle menevään edunvalvontamaksuun.

MTK:n tuleva metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pitää tilannetta harmillisena. Hän luottaa silti metsänhoitoyhdistysten säilyttävän asemansa.

”Yhdistyksiä ja MTK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kun metsäalaa lyödään joka puolelta ja alan toimintaedellytyksiä koetetaan heikentää. Jotain on pielessä, jos metsänomistaja ei miellä, että yhdistys ja MTK ajavat hänen etuaan”.

Mäki-Hakola korostaa, että paljon tämänhetkistä järjestökärhämää suurempi huoli on, ettei toimialan ulkopuolella ymmärretä metsien merkitystä.

”Neuvoisin väkeä koripallovalmentajien usein käyttämää ohjetta noudattaen: seuraava tilanne. Eli huomio on syytä keskittää siihen, miten tästä mennään eteenpäin.”

Jäsenmaksuista viisi prosenttia tuotoista

  • Suomessa 59 metsänhoitoyhdistystä
  • Niiden yhteenlaskettu liikevaihto 350 miljoonaa euroa
  • Jäsenmaksukertymä viime vuonna oli17 miljoonaa euroa
  • Yhdistysten yhteenlaskettu tulos 2,5 miljoonaa euroa
  • Metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä noin 200 000

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat