Puupohjaisten tekstiilien kehityksessä ollaan läpimurron kynnyksellä

Suomi on tässä työssä maailman kärjessä, sanoo Stora Enson liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaa.

Sirpa Välimaalle luovutettiin hiljan järjestetyillä PulPaper-messuilla Ioncell-F-menetelmällä valmistetusta langasta tehty huivi. Vitriinissä on esillä samalla menetelmällä valmistettua lankaa ja mekko. Kuva: Seppo Samuli (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Laskeutuvuus, hengittävyys, miellyttävyys ja ympäristöystävällisyys. Sirpa Välimaa keksii monta ominaisuutta, jotka puhuvat puukuidusta valmistettujen tekstiilien puolesta.

”Toisin kuin muut kuidut, puukuidut laskeutuvat luonnostaan kauniisti. Lisäksi niiden kyky imeä kosteutta on loistava, joten ne tuntuvat miellyttäviltä iholla”, hän sanoo.

Ympäristöystävällisyydessä puukuidusta valmistetut tekstiilit päihittävät niin puuvillan kuin polyesterin kaltaiset öljypohjaiset tekstiilit. Puuvillan viljely vaatii suuren määrän maapinta-alaa, vettä, lannoitteita ja tuholaistorjunta-aineita. Öljypohjaiset kuidut taas ovat uusiutumatonta raaka-ainetta, josta vapautuu pestäessä mikromuoveja vesistöihin.

”Yhden puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan 11 700 litraa vettä. Metsän kastelee luonto.”

Stora Enson liukosellun tuotepäällikkönä työskentelevällä Välimaalla on lähes kymmenen vuoden kokemus puupohjaisista tekstiileistä. Hän aloitti pestissään vuonna 2011, ja vuonna 2012 Stora Enso ryhtyi valmistamaan Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Enocellin tehtaan toisella tuotantolinjalla liukosellua paperisellun sijaan. Viime vuonna tehtaan toinenkin tuotantolinja päätettiin kääntää liukosellulle.

Stora Enso vie liukosellua muun muassa Kiinaan. Siellä siitä valmistetaan pääasiassa viskoosia. Vuonna 2012 Stora Enso ryhtyi kehittämään uuden sukupolven puupohjaisia tekstiilejä yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Työn alla oleva Ioncell-F-menetelmä ei vaadi myrkyllisten kemikaalien käyttöä, kuten viskoosin valmistus.

Kehitettävää riittää

Uuden sukupolven puupohjaisia tekstiilejä kehitetään Suomessa tällä hetkellä monella taholla. Se on Välimaan mukaan hyvä.

”Tekstiilikuidut ovat erilaisia valmistustavasta riippuen, joten kaikille on paikkansa. Tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, mikä uusista kuidunvalmistustavoista lyö itsensä läpi ensimmäisenä.”

Ioncell-F-menetelmän etu on Välimaan mukaan se, että hankkeessa ovat mukana kaikki tuotantoketjun toimijat raaka-aineen valmistajasta vaatemerkkeihin.

”Uusia tuotteita ei kannata kehittää omassa nurkassa, vaan ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koko tuotantoketju mukaan kehitystyöhön”, hän sanoo.

Sitä, milloin uuden sukupolven puupohjaiset tekstiilit ovat tavallisten kauppojen hyllyillä, on Välimaan mukaan vaikea arvioida.

”Jos uusien puupohjaisten tekstiilien kehittäminen olisi helppoa, joku olisi jo tehnyt sen. Tekstiileistä pitää saada kaupallisesti kannattavia ja hinta-laatusuhteen on oltava hyvä. Uskon kuitenkin, että näen markkinoilla elämäni aikana vielä monia uusia puupohjaisia tekstiilejä.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2018.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka

Artikkelit

Kuvat