Tammi-helmikuun pitkä pakkasjakso on saanut maan jäätymään eteläisessä Suomessa keskimääräistä syvemmälle.
Mietoisissa Varsinais-Suomessa routaa on metsässä jo yli 40 senttiä, mikä vastaa ajankohdan ennätyslukemia. Kokemäellä routa on painunut aukealla paikalla yli puolen metriin syvyyteen, mikä on kaksinkertainen syvyys ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen seurannasta, jossa roudan syvyyttä verrataan vuosina 1981–2010 mitattuihin lukemiin.
”Tilanne on roudan suhteen poikkeuksellinen ja korjuussa painetaan nyt täysillä. Vaihtelua on kuitenkin paljon, esimerkiksi rahkasammalpeitteiset suot voivat olla edelleen pehmeitä”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto.
Pakkasista huolimatta suometsien pehmeyden kanssa painitaan puunkorjuussa laajasti myös muualla Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa kantavuutta parantavaa lumipatjaa ei ole tarjolla.
Peltojen takaa vanhat leimikot pois
Pellot ja kivennäismaat ovat etelässä kuitenkin umpijäässä, ja korjuu on onnistunut esimerkiksi viljelysmaiden takaa poikkeuksellisen tehokkaasti. Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksellä on töissä koko ajan 5–6 korjuuketjua.
”Vanhoja talvileimikoita oli paljon korjaamatta. Lisäksi olemme priorisoineet Hannes-myrskyn tuhokohteita, joten uusia leimikoita ei ole voitu korjuuseen ottaa hyvistä olosuhteista huolimatta. Korjuukausi jää väistämättä lyhyeksi, koska pakkaset alkoivat vasta tammikuulla.”
Kannisto uskoo, että talvivaranto voidaan saada tämän talven aikana korjattua lähelle nollatilannetta, jos pakkaset jatkuvat riittävän pitkään.
Ohuen lumipeitteen takia routa voi kuitenkin vaihtua rospuutoksi nopeasti säiden lämmetessä.
”Kun ei ole hankia, niin ensimmäiset vesisateet vievät korjuukelit nopeasti. Leutoihin talviin on tällä alueella jo totuttu, joten jokainen pakkasjakso otetaan tyytyväisenä vastaan”, Kannisto toteaa.
Savoon saakka routaa, Lapissa lumi suojaa
Vähäisen lumipeitteen vuoksi routa on paksuuntunut vauhdikkaasti myös muualla Etelä- ja Keski-Suomessa.
Jokioisten mittauspisteellä metsässä on routaa lähes 40 senttiä, se on puolet enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosina 1981–2010 keskimäärin. Pohjois-Savossa Kiuruvedellä routa on metsässä niin ikään 40 sentin syvyydessä, joka on ajankohdalle tavanomaista. Kiuruvedellä aukealla paikalla routa on kuitenkin peräti 60 sentissä. Se on liki tuplasti ajankohdan keskiarvoa enemmän. Kainuun ja eteläisen Lapin lumipeite on hillinnyt roudan muodostumista tehokkaasti.
Näin paljon routaa on eri puolilla Suomea helmikuussa:
| Paikkakunta | Metsä (cm) | Aukea (cm) |
| Mietoinen | 45 | 50 |
| Jokioinen | 35 | 25 |
| Anjala | 15 | 20 |
| Mikkeli | 20 | 25 |
| Kiuruvesi | 40 | 60 |
| Konnevesi | 30 | 15 |
| Pälkäne | 50 | 30 |
| Ylistaro | 20 | 40 |
| Kuhmo | 20 | 20 |
| Ylitornio | 40 | 70 |
| Kittilä | 70 | 55 |
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään