Ladataan...
Tutkimus: Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja
Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun.
Tilaajille
Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun.
Luonto
Entäpä, jos vanha metsä palaa kuten tapahtuu Kanadassa ja Venäjällä. Varmemmassa paikassa puu on rakennuksessa tai vaikkapa johtopylväissä Afrikassa.
HS:n mukaan puusta päätyy lopulta 60 % energiaksi. Lahotetaanko puita metsässä ja käytetään fossiilista energiaa. Tuulivoimalla Suomi ei lämpiä talvella.
Puun käyttö on globaalia. Jos Suomessa ei hakata, niin sama puumäärä hakataan muualla. Suomi köyhtyy ja lisää porukkaa työttömiksi. Epäilemättä Anun mielestä tavoiteltava tilanne.
Sitä paitsi. Kun katsoo Pyhä-Häkin ikimetsän lahopuuta, niin ei sillä edes mitään saavuteta. Nimittäin se lahopuu lahoaa eikä kerrostu luontoon. Toisin oli tilanne kivihiilikaudella, jolloin lahottajasienet puuttuivat. Nykyään niitä on joka tarpeeseen ja pitkä lämmin kausi tehostaa lahoamista.
Sanoisin, että esitetty tukimus kuuluu ryhmään nollatutkimukset. Suomessa näyttää riittävän tutkijoita ja rahoitusta tällaiseen.
Edellä Timppa on jo kiinnittänyt huomion tuohon, että yhteiskunnan käyttöön noista metsistä ei ole saatu mitään. Arviona esittäisin, että nuo metsät olisivat talousmetsinä tuottaneet 6m3/ha/vuosi puuta yhteiskunnan käyttöön. Yhteensä 30 vuodessa 180 m3/ha. Siihen voi sitten verrata tuota 16% lisäystä. Olikohan siellä metsässä yli 1000 m3/ha biomassaa.
En ole päässyt lukemaan alkuperäistä tutkimusta, mutta arvelisin, että lahoamisen teoreettista tarkastelua ei ole tehty. Lahoamisesta boreaalisissa metsissä näyttäisi olevan käsitys, että lahoamis % on 3%. Tarkoittaa, että n 33 vuoden päästä lahoaminen pitää lahopuun määrän vakiona. Tulee ns dynaaminen tasapainotila.
Suomen metsät ovat Luken mukaan ilmaston kannalta hiilineutraalit aivan kuten luonnon metsätkin ovat. Enempää niiden ei tarvitse olla. Siinä on mukana kaikki maapäästötkin ojitetuilta metsää kasvavilta soilta, joten niiden esille ottamista erikseen päästöjen paisutteluna, ei ole mitään järkeä, sillä metsien kasvun CO2-nielu korvaa ne.
Ruotsin tavalla laskien Suomi olisi jo hiilinielu.
TOC-humuskuorma metsätalouden valuma-alueilta (on ojituksia) ei poikkea luonnontilaisista valuma-alueista (ei ojituksia), joten kaavamaiset suo-ojien tukkimiset tai vesien suodatusmenetelmät ovat turhaa rahan tuhlausta. Eivätkä vaikuta veden tummuuteen mitenkään, sillä TOC (= DOC+POC):n osa DOC on veteen liuennut eikä se suodatu.
Kaikesta tummentavasta ToC-humuskuiormasta Suomen vesiin metsätalousalueilta tulee vain 4% ja muualta Suomen luonnosta 96%.
Katso ”VetsäVesi raportti 2020” ja Vesitalous 1/2016 sivu 29. Suo-ojitusten osuus metsätalouden TOC-kuormasta jää tuotakin 4% osuutta pienemmäksi, sillä se sisältää ojitusten lisäksi hakkuutähteet ja ojitusalueilla kasvavat metsät.
Lisäksi TOC-humus on vesiekosysteemin perusta ja resurssi. Iman vesiin tulevaa TOC-kuormaa vesissä ei olisi elämää.
Siis mitä ihmettä? Miksi siitä TOC-humuksesta pitäisi päästä eroon?
Lehden kirjoitus on beljakovilaista Suomen talouden sabotointia, jolla yritetään muokata kansalaismielipidettä tälle hakkuiden 10 milj.m3 vähentämiselle, joka vain pahentaa Suomen velkaantumista ja lisää ihmisten ahdinkoa. Ja hakkuut sitten tehtäisiin jossain muussa maailman maassa.