Säästö nyt, menetys myöhemmin

Käytäväharvennus tehostaa ensiharvennuskorjuuta laatuharvennuksesta tinkimällä, joten tuleva tukkisaanto supistuu.

Hakkuun ajan menekkiä selvitetään muun muassa kuvaamalla kaikki työ-vaiheet kuljettajan otsalle asennetulla videokameralla.

Hyvä uutinen ensin: käytäväharvennus ei näytä läheskään niin kamalalta kuin ennalta odotin.

Menetelmässä ajourat avataan normaalisti. Samalla hakkuukone tekee kutakuinkin kohtisuorassa ajouraan nähden olevia kaistoja, joilta poistetaan kaikki puut. Kaistojen välit jäävät käsittelemättä.

Konnevedellä ensiharvennusmännikköön avattiin kaksi ja puoli metriä leveitä käytäviä seitsemän metrin välein. Kaista jatkuu ajouralta niin pitkälle kuin hakkuukoneen puomi yltää. Tällöin puuston pohjapinta-ala asettuu harvennusmallien mukaiseksi. Pääosa kasvamaan jäävistä puista on käytävien tai ajouran laidoilla, joten ne hyötyvät harvennuksen tuomasta lisätilasta.

Käytäväharvennuksen kehittely aloitettiin viime vuonna. UPM:n, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen tavoitteena on entistä tehokkaampi puunkorjuutapa ensiharvennuksille.

Lisää tehoa

Hakkuu nopeutuu, koska hakkuukoneen kouraa ei pujotella jäävien puiden lomitse, vaan kaistalta poistetaan kaikki puut.

”Tuottavuus on koetyömailla ollut 20–45 prosenttia parempi kuin perinteisillä ensiharvennuksilla”, Nuutinen toteaa.

Puunkorjaajille on luvassa säästöjä, mutta samalla menetetään mahdollisuus valita kasvatettavat puut niiden laadun ja elinvoiman perusteella.

Luken tutkija Pentti Niemistö viittaa aiempiin tutkimuksiin käytäväharvennuksesta. Niiden perusteella ennakoi, että tukkisaanto jää kymmenen prosenttia vähäisemmäksi kuin tavallisten harvennusten jälkeen.

”130 euron säästö ensiharvennuskorjuussa aiheuttaa 700 euron tulonmenetyksen päätehakkuussa.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito