Suunta kääntymässä: sahatavaralla edessä hitaan elpymisen puolivuosikymmen

Maailman havusahatavaramarkkinoilla vuosikymmenen loppu eli vuoteen 2030 yltävä viisivuotisjakso näyttää asteittaista elpymistä.

Näin ennakoivat alan markkinatutkimuksiin erikoistuneet ruotsalainen Glen O’Kelly ja yhdysvaltalainen Håkan Ekström yhteisessä raportissaan.

Heikkojen vuosien ja markkinaheilunnan jälkeen tilannetta vievät parempaan suuntaan Euroopan ja Kiinan talouksien parantuminen, tarjontarajoitteet Pohjois-Amerikassa ja tulleista seuraavat uudet kauppavirrat.

Havusahatavara on globaalisti noin 80 miljardin dollarin teollisuus, mutta se on kasvanut vain 1,8 prosentin vuositahtia tällä vuosituhannella ja senkin nimellishinnoin ilman inflaatiokorjausta.

Kysyntä ja kauppa ovat kuitenkin muutoksessa, O’Kelly ja Ekström näkevät. Kulutus on siirtynyt Aasiaan päin, mutta Pohjois-Amerikka ja Eurooppa pysyvät tarjonnan selkärankana. Rakentaminen dominoi kehittyneitä markkinoita, kun taas kalusteet ja pakkaaminen nousevia talouksia.

Sahatavaran kulutus per henkilö on vakiintunut 0,2–0,4 kuutiometriin kypsillä markkinoilla, mutta on edelleen alle 0,1 kuutiota kehittyvillä alueilla, mikä jättää tilaa kasvulle etenkin Kaakkois-Aasian, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan keskituloisissa maissa.

Kanadalla kädessään musta pekka

Yhdysvallat vastaa 27 prosentista maailman havusahatavaran kysynnästä, mutta vain 20 prosentista tarjontaaa. Yhdysvaltojen kulutuksen odotetaan elpyvän tällä vuosikymmenellä talonrakennuksen elpymisen myötä. Tuontitullien odotetaan rajoittavan tarjontaa ja puskevan sahatavaran hintoja korkeammalle.

Etelävaltioitten sahaus on laajenemassa, mutta muilla alueilla työvoiman saatavuus ja tukkikustannus rajoittaa kasvua. Tuonti Euroopasta on kasvamassa vuosikymmenen loppua kohti.

Kanadan sahatavarasektori on kohdannut alamäen. Yhdysvaltojen korkeat tullit ja tukintarjonnan rajoitteet Brittiläisessä Kolumbiassa ovat johtaneet laitosten sulkemisiin ja investointeja on siirtynyt Yhdysvaltojen etelävaltioihin.

Pyrkimykset monipuolistaa vientiä Aasiaan ja Eurooppaan ovat hitaita ja hintavia etäisyyksien ja erilaisten mittojen vuoksi. Kanadan tuotanto tulee todennäköisesti supistumaan, vaikka maan kotimaisen kysynnän kasvattamiseen ja jalostusasteen nostoon on mahdollisuuksia.

Eurooppa kolkuttelee hakkuumahdollisuuksien rajoja

Eurooppa vastaa kolmanneksesta maailman tarjonnasta ja Euroopassa on valmius varovaiseen kasvuun, kun luottamus rakentamismarkkinoilla vahvistuu, mutta tuotanto Keski- ja Pohjois-Euroopassa on lähellä kestävien hakkuumahdollisuuksien ylärajaa, ja hyönteistuhometsien hakkuut Keski-Euroopassa on vähenemässä.

Kiinan sahatavarakysyntä on pudonnut 34 prosenttia vuodesta 2017, mutta sen odotetaan elpyvän maltillisesti vuoden 2027 jälkeen kun kiinteistömarkkinat rauhoittuvat. Venäjä säilyy päätoimittajana ja tuonnin lisäys Kanadasta on marginaalista.

Sahatavaran kysyntä Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja keskituloisissa Aasian maissa kuten Intiassa ja Vietnamissa kasvaa ja perustuu enimmäkseen tuontiin.

Politiikka muovaa tarjontaketjuja

Globaalisti sahatavaran kysynnän ennustetaan kasvavan vuositasolla 1,2 prosenttia vuosikymmenen loppupuoliskolla, ja yltävän 335 miljoonaan kuutiometriin. Kysynnän kasvusta 70 prosenttia tulee Yhdysvalloista, Euroopasta ja Kiinasta. Tämän kysyntämäärän tyydyttäminen edellyttää noin 22 miljoonaa kuutiometriä uutta tarjontaa, mikä tulee enimmäkseen Yhdysvaltojen etelävaltioista, itäisestä Euroopasta ja Venäjän Kaukoidästä.

Vuosikymmenen loppupuolisko ei ole voimakkaan kasvun määrittelemä, vaan tullit, kaupan rajoitteet ja metsäpolitiikka laittavat perinteiset tarjontaketjut uuteen asentoon.

”Voittajia ovat ne, jotka omaksuvat nopeiten tämän puutuotteiden uuden maantieteen”, O’Kelly ja Ekström toteavat raportissaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.