Sahojen asialla

Tukin hinnan pitäisi seurata sahatavaramarkkinoita eikä olla riippuvainen selluteollisuudesta, sanoo Tommi Sneck.

Sahatavaralla olisi kysyntää, mutta koronavirusepidemia vaikeuttaa vientiä, sanoo Tommi Sneck. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Tämä menee tällaiseksi paasaamiseksi, mutta se on minun työtäni”, sanoo Sahateollisuus ry:n tuore puheenjohtaja, Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck. Hän on juuri kertonut, mikä suomalaisessa metsäteollisuudessa on pielessä: tukin ja kuidun hintasuhde.

”Sahureita on aina pidetty valittajaporukkana, mutta ei tosiasioiden toteaminen välttämättä ole valittamista. Kuusitukin hinta on noussut vuoden 1995 jälkeen 80 prosenttia, mäntytukin 36 prosenttia, mutta kuitupuun vain 6,5 prosenttia. Puumarkkinat toimivat jonkin ihan muun kuin sahatavarabisneksen mukaan.”

Käytännössä puukauppaa käydään Sneckin mukaan kemial­lisen metsäteollisuuden eli massa-, paperi- ja kartonkiteol­lisuuden ehdoilla. Kuitupuun hinnat halutaan pitää alhaisina, joten kilpailu puusta käydään tukin hinnoissa.

”Sahatavara on Suomen kuudenneksi tärkein vientituote. Tukin hinnan pitäisi seurata sahatavaramarkkinoita eikä olla riippuvainen sellubisneksestä.”

Konttipula haittaa vientiä

Sneck arvioi, että sahojen liiketulokset kääntyivät viime vuonna miinukselle. Huippuvuonna 2018 sahat tekivät keskimäärin viiden prosentin tuloksen.

”Monella muulla alalla sellainen tulos olisi käynnistänyt yt:t. Tämä näkyy ennen pitkää myös metsänomistajien tilipusseissa. Sahat maksavat noin 70 prosenttia metsänomistajien kantorahatuloista”, Sneck sanoo.

Ennen koronavirusepidemiaa näytti siltä, että sahatavaran hinnat kääntyisivät tänä vuonna hienoiseen nousuun. Taustalla ovat mekaanisen metsäteollisuuden lakko ja poikkeuksellisen leuto talvi, jotka vähensivät sahausmääriä.

Leuto talvi hankaloitti Sneck­in mukaan puunkorjuuta varsinkin Venäjällä. Hän arvioi, että se näkyy sahatavaran tarjonnassa syksyyn asti.

”Sahatavaran kysyntä ei ole erinomainen missään, mutta tarjonta on pudonnut niin paljon, että markkinabalanssi on säilynyt.”

Koronavirusepidemia vaikeuttaa kuitenkin vientiä. Kun Kiinasta ei tuoda tavaraa Eurooppaan, ei Euroopassa ole kontteja, joilla viedä sahatavaraa Aasiaan.

Jalostusastetta vaikea kasvattaa

Sahojen taloustilanteen parantamiseksi ehdotetaan usein sahatavaran jalostusasteen kasvattamista. Sneckin mukaan siinä ei ole järkeä.

”Se olisi vähän sama kuin rakentaa talo huonon perustuksen päälle. Ensin pitää saada perussahaaminen kuntoon.”

Vastaan tulevat myös eri markkinoiden erikoispiirteet. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa suositaan puurakentamista, mutta suomalaisten sahojen olisi vaikea kilpailla paikallisten höyläämöjen kanssa. Kiinassa taas suomalaisesta sahatavarasta tehdään huonekaluja – selvästi halvemmalla kuin Suomessa.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2020

Kommentit (3)

  1. ”Kuusitukin hinta on noussut vuoden 1995 jälkeen 80 prosenttia, mäntytukin 36 prosenttia, mutta kuitupuun vain 6,5 prosenttia.”

    Kuusitukin hinta päätehakkuulla oli täällä keskisen Suomen alueella v. -97 210 mk ( vastaa ~ 43 nykyeuroa) , mät 260 mk ( ~ 53 nykyeuroa) . Kuk 132 mk ( ~ 27 nykyeuroa ) , mäk 100 mk ( ~ 20,50 nykyeuroa ) .

    Nykyhinnat päätehakkuulla : kut 53,50 € , mät 54,50 € , kuk 19,50 € . mäk 19 € . Kuusitukin hinta on siis noussut vain n. 24 % , mät n. 2,8 % , kuk hinta laskenut n. 28 %, mäk laskenut n. 7 % . !!

    Sain siis ihan erilaiset hintaerot ja tarkistin ne vanhasta kauppasopimuksesta. (vanhat hinnat muutin nykyhinnoiksi ensin muutamalla ne v:n 2001 euroiksi ja sitten ottamalla huomioon inflaation vaikutuksen sen jälkeen) .

    Olisko syynä hintaerojen suureeen poikkeamaan , että minä laskin vain kotimaan toteutuneita hintoja ja artikkelin kirjoittaja laski myös tuontipuun mukaan, ja saattoi olla sahamiehen hinnoissa etelän kalliimman puun hinnatkin vaikuttamassa.

  2. Pitää lisätä vielä, että sahapuun hinta on kyllä seurannut monellakin tavalla alan suhdanteita. Esim. v:n -18 loppupuolen hyvä suhdanne nosti sahatukkien kantohintoja pitkästä aikaa vähän (n. 10 %) . Hinta laski kuitenkin heti vuodenvaihteen jälkeen n. 15 % eli entistäkin alemmas.

    Lisäksi useat sahat on laskeneet tukin kantohintoja muuttamalla mittavaatimuksia itselleen edullisemmaksi ; viimeksi SE muutti min tukin latvalp:aa suuremmaksi. Sitä muutaman vuoden aiemmin ainakin Kuhmon saha teki saman tempun , jolla sahatukin kantohinnat laski huomattavasti.

  3. urbo

    Sen lauluja laulat kenen leipää syöt

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut