Tällaiseen näkymään joutuu totuttelemaan itsensä tilanteessa ,jossa taimikko jää huonolle hoidolle ja kuvio on kooltaan alle 2ha. Havupuun ovat kadonneet ja palstan raivauksen jälkeen harvennus tehdään ainespuuksi muiden hakkuiden yhteydessä.
Tällaiseen näkymään joutuu totuttelemaan itsensä tilanteessa ,jossa taimikko jää huonolle hoidolle ja kuvio on kooltaan alle 2ha. Havupuun ovat kadonneet ja palstan raivauksen jälkeen harvennus tehdään ainespuuksi muiden hakkuiden yhteydessä.
Puukauppa
Näytti tulleen edellinen kuvapostaus samasta asiasta viiveellä. Sen voi poistaa.
Onko tämä siis yhtiön metsää? -Jos on, niin eipä ole heidän metsänhoidossaan kehumista.
Niin eli tämä on joku entinen istutuskuusentaimikko, nykyinen hiesriukumetsä? No taitaa tuossa jokunen rauduskin olla.
Noinhan siinä käy vähänkään rehevämmillä mailla, jos ei alussa heiniä ja vesakoita pidä kurissa.
Kaikkein rehevimmillä (esim oman palstan naapurissa yksi sellainen) ei edes suorahkoja hieksiä riitä noin paljon, vaan sellainen pajupensaikko peittää koivutkin jo alkuunsa, ja syntyy epämääräinen sekalehtipuuviidakko. Ns hakettajan unelma.
Ihan OK sekametsä. Tosin jos sinne on havupuita isolla rahalla istutettu niin sitten ei toki ole sille rahalle saatu vastinetta.
On yhtiön metsää ,mutta ei Finsilvan. Toimii kuitenkin esimerkkinä niille jotka”tähtäävät” energiapuun tuottamiseen taimikossa. Jälki on tätä, kun korjuu toteutetaan silloin ,kun se ostajan kannalta on järkevintä ja sieltä löytyy toivottuja jakeita.
Eli edessä ennakkoraivaus ja hakkuu ainespuuksi ,kun sato on kypsää siihen tarkoitukseen.
Tietysti kannattaa pohtia sitäkin ,mikä on puuston laatu ja saanto joskus tulevaisuudessa ,kun on päätehakkuu aika. Tuskin on isommin tarvetta edes harventaa sitä ennen. Kova ennakkoraivausurakka kuitenkin odottaa ennen seuraavia toimenpiteitä.
Taitaa olla metsä groupin maita, vai mitä? Niistähän sinä esimerkkejä kaivat. Siellä on varaa antaa kasvaa pilalle kun tarve on kuitupuulle, ja ainoastaan kuitupuulle, ei energialle.
Onneksi maanomistajilla on mahdollisuus valita myös 2:sta toisesta suuresta metsäyhtiöistä eli Stora Ensosta ja UPM:stä, jotka palvelevat ensisijaisesti maanomistajien tavoitteita ja tekevät aikaisempia energipuuharvemnuksia mm giljotiineillä kokopuuna.
Onneksi nykyään on kilpailua, että tälle tavalle hoitaa metsiä ei ole kaikki alisteisia. Mikä motiivi metsä groupilla olisikaan koskaan ollut saada energiapuuhommaa toimimaan aiemmin?
Toistan vielä ,että kyseessä ei ole Finsilvan metsä , vaan kovasti mainostamasi UPM:n palsta. Kerron vielä senkin ,että UPM:lle ennakkoraivauksia urakoiva metsurin on todennut , että riittävä saanto varmistetaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. On varmasti jatkumoa myös sille ,että aikoinaan kohun kohteina olleille harvaksi päätyneille harvennuskohteille oli menty työskentelemään liian aikaisin. Nyt on otettu vahingosta opiksi. Koskee kaikkia isompia toimijoita.
Täälläpäin, jos jollain yleensäkään olisi ollut noin huonosti hoidettua metsää, siihen olisi tehty energiapuuharvennus, eikä sotkettu tuommoista määrää puita maahan ennakkoraivauksessa ja hakkuussa. Tuommoinen puunkorjuu on täkäläisen mittapuun mukaan järjetöntä toimintaa. No, eipä tuo ollut ensimmäinen kerta, kun vain 100 km muuttaa asiat päälaelleen!
Niin UPM:mäkin ottaa itselleen vain kuitua ja välittää energiapuuta. Se Sen lisäksi pitävät myös kakkosharvennuksia tekemättä ja puuta reservissä kun käyttökohde on selvä eikä tavoitteet samat kuin maanomistajalla.
Onhan se tietysti hyvä yhtiöiden kannalta jos yhtiön miehet syöttää vain yhtä totuutta miten metsiä hoidetaan. Maanomistajat pidetään energiapuuhäpeässä ja niille kerrotaan, että ei noita kukaan osta ja varsinkaan kokopuuta, sitä ei tee enää kukaan, kaikki on konkurssissa. ”Oota 10vuotta, että voit millekään yhtiölle edes lähteä tarjoamaan ja häpeät sen aikaa metsääsi.”
Onneksi tietoisuus kasvaa kokoajan ja maanomistajien ei ole pakko valita kuvan näkymää jos tavoitteet ei ole kuidussa ja hintavaihtelujen tasaamisessa.
Luepa Visa aloitusteksti uudelleen. Kohteet ,jotka ovat alle 2ha ja kertymä alle 100 mottia, eivät energiapuun ostajia kiinnosta. Juuri edellä mainituista syistä ko palstat siirtyvät energiapuun osalta hankinnassa nollarajan huonommalle puolelle. Siinä ei Visan intoilut auta. Ja kuten totesin, niiden kohdalla odotetaan niin kauan ,kun ne soveltuvat korjattavaksi normaalien harvennusten yhteydessä. Näin menetellään oli kyseessä yhtiön tai yksityisen huonolle hoidolle jäänyt palsta.
Kerrot suorittava sellaisia asioita, jonka eivät pidä paikkaansa muualla. Kyllä ne miljoonat energiapuumotit kerätään hyvin monen kokoisista leimikoista. Vääristelet omista lähtökohdistasi johtuen asioita, eikä se ole kenenkään kannalta oikein.
Energiapuuleimikoiden ostajat ovat laittaneet ihan mustaa valkoiselle siitä ,että pienin korjattava energiapuuerä on 100m3 ja pienin leimikko2 ha. Tämä käytännössä poistaa ison osan kokopuukohteista puukauppatoiminnan ulkopuolelle. Siitä on turha kinata. Kuvankaltaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Siksi en ole kannustanut isäntiä erityisemmin panostamaan energiapuun tuottamiseen. Ainespuu on oltava selkeästi tavoitteena. Silloin vaihtoehtoja on enemmän eikä tule pettäneeksi itseään.
Kukaan ei ole täällä kannustanut metsänomistajia jättämään taimiokaan huonolle hoidolle, ja sillä tavalla kasvattamaan energiapuuta. Sen sijaan suorittava on jo kahdella vuosikymmenellä kannustanut metsänomistajia kustannuksista välittämättä ennakkoraivaamaan sellaisiakin alueita, joihin hyvin soveltuisi energiapuukorjuu sellaisilla alueilla, missä on toimivat energiapuumarkkinat. Jos Metsä Croup:lla ei näitä markkinoita ole, ei se tarkoita, etteikö näitä markkinoita olisi olemassa.
Yksinkertainen asia. Moto on liian kallis raivaussaha. Miksi tehdä sama homma satoja kertoja kalliimmilla vehkeillä ja liian myöhään, kun parempi kokonaistulos saavutetaan keskittämällä ne raivaukset riittävän varhaiseen vaiheeseen ja tarpeeksi tehokkaina taimikoihin? Ennakkoraivaus on vähäinen vaiva edellisen tuloksena ,kun hakkuun aika on. Usein jopa tarpeeton.
Jos joku ei ole saanut pysymään metsäänsä kunnossa, sitten raivataan ennakkoon ,mutta ei motolla.
Harvan näkönen minusta on.Huippukuski joskus sano että ennakkoraivaus on näillä hinnoilla turha työlaji!Jos uuvistus ja taimikon raivaus hoijetaan kunnolla niin mehtä kyllä kasvaa.Näitä risukoita on suomi täynnä koska omistaja joka ei itse tee,ei saa pääomalle hintaa.Siinä häviää koko Suomi.Nyt on hinta sillä tasolla että saahaan Suomi kuntoon.
Ennakkoraivaus ei ole turha ryölaji ,mikäli halutaan laadukasta korjuujälkeä ja koneenkuljettajien motivaation säilyvän. Jälkimmäinen tipahtaa miinuksen puolelle ,kun sattuu tulemaan risukkopalsta vastaan. Kuvassa risut on poistettu ,kuten kuuluukin. Yhtiöiden mailla raivaus on vakiintunut käytäntö eikä asiasta tarvitse edes keskustella.
Luottamusmiehenä toimiessani ennakkoraivauksen ongelmat olivat keskustelujen polttopisteessä sekä työpaikalla ,että valtakunnallisissa tapaamisissa. Kommentit olivat usein painokelvotonta tekstiä. Viesti on onneksi mennyt perille ja tilanne parantunut huomattavasti niistä ajoista. Osasyynä lienee sekin ,että kuljettajat äänestivät jaloillaan ja vaihtoivat alaa ,kun risukkopalstoja osui kohdalle liikaa.
UPM kirjoitti 25vuitta sitten metsälehden metsäkoulukirjaan, että taimikot raivataan 5-vuotiaina, mitä mahtaa käydyn 30 vuotta sitten istutettujen havupuutaimikoiden UPM:n mailla? ”Havupuun ovat kadonneet.”
Nyt on vaan joku epämääräinen ensiharvennus jossain, ei kerrota:
1) Onko tämä ollut 30vuotta UPM:n omistuksessa? Vai tullut tuollasenaan viime vuosina?
2)kilpailutettiinko kauppa energiapuuta ostaville, ei koska UPM käyttää itse kuituna.
3) joudutaanko risukkoon tekemään raaka ennakkoraivaus, kyllä koska ei oteta energiapuuta ja se maksaa.
4) kannattaako raaka ennakkoraivaus maksaa ja ottaa metsäyhtiön omilta mailta tarvitsemansa kuitupuu kuin ostamalla maanomistajilta tukkikaupan vetämänä. Kannattaa jos kudulle on enemmän käyttöä. Kannattaako maanomistajan vain pyrkiä myymään kuitua hinnalla millä hyvänsä ja teettämään raakkaraivaus, ei. Kuvio harvennettii muiden kuvioiden joukossa olisiko voitu sieltä ottaa lisäksi leppää ja muuta energiaksi, yleensä voi.
Autoin energiapuukaupassa maanomistajaa, jonka istutuskuusikoihin oli tehty 2 liian aikaista raivausta MHY:n toimesta. Oli niin napin 100m3 arvio, et ei tuokaan ole kuin karvan alle itsessään. UPM ja SE varmasti olisi löytänyt 5 vuotta sitten muutakin hakattavaa jos tuota olisi kaupattu, aika pieni tila saa olla, jos ei muuta ole 10 vuoden aikaikkunassa.
Alle 2 hehtaarin ja kertymältään alle 100 motin kohteista ei tehdä edes tarjousta. Ne päätyvät aikanaan ainespuuksi ,kun muutakin hakattavaa löytyy. Onko vaikea ymmärtää?? Näin tehdään oli kyseessä yhtiö tai yksityinen. Puutavaraterminaalien sisältökin kertoo ,että varastossa on tällä hetkellä pääasiassa reilusti kuitupuun mitat täyttävää rankaa . Kokopuu on häviävä tavaralaji. Liian kallista kerätä erikseen poltettavaksi.
suorittavalla on jäänyt sama levy soimaan kohta jo 19 vuotta. Samaan aikaan on energiapuuta korjattu miljoonia motteja vuosittain, ja josta kokopuun osuus on noussut. Lauha talvi on takana, mutta energiapuuta tullaan käyttämään jatkossakin. Määrät ja hinta vaihtelevat suhdanteen ja menekin mukaan niin kuin muussakin puukaupassa. Eniten olisin nyt huolissani kuitupuun menekistä ja hinnasta jatkossa.
Miksi ihmeessä jotain höttöä kokopuuta ajatettaisiin johonkin terminaaliin?
Tienvarressa ne haketetaan ja ajetaan hakkeena suoraan lämpölaitokselle…
Visa ei ilmeisesti muista , että Kajaanin lisäksi Oulu,Kempele,Vaasa ja Seinäjoki siirtyivät tuottamaan lämpöä sähköllä ja Kokkolassakin samat suunnitelmat. Koko joukko yrittäjiä jäi vaille töitä ja energiapuun kysyntä loppui kuin seinään.
Energiapuukourien valmistajat ovat pulassa, kun tuotteille ei ole kysyntää ja hakkureita valmistanut Kesla luopuu tuotannosta ja myy patentit muille.
Mitä johtopäätöksiä Visa tekisi näistä tapahtumista?
En jättäisi metsiä hoitamatta energiapuuhakkuiden toivossa edellä mainittujen tietojen valossa. Äkkipysäys tulee samalla tavalla, kun edellisen ylikuumenneen tilanteen jälkeen.
Eikö Visallekaan ole auennut ,että kysyntä on 0 erillisten alle 2ha:n ja alle 100 motin kuviteltujen energiapuukohteiden kohdalla. Niitä minäkin kerkesin aikanaan hakata ainespuuksi ,kun ne olivat järeytyneet riittävästi. Ennakkoraivattuna nekin.
Viime vuosina on yleistynyt lisäksi pienten leimikoiden eri puu-ja tavaralajien yhdistäminen energiapuuksi. Se ei vielä työelämässä ollessani tullut edes kuuloonkaan. Nyt se on yleinen käytäntö ja tullee korvaamaan kokopuumenetelmän , kun korvaavia lämmitysmuotoja kehitetään lisää.
Jenz taisi olla turhan kova kilpailija Keslalle.
Paikallinen urakoitsija hakkaa nyt ensiharvennuksia kun e-puu puolella on hiljaista. Että ei ne työt mihinkään loppuneet.
Lähti muuten juuri kääntöpaikalta kauden viimeinen karvaranka kasa lämpölaitokselle, hakkeena…
Liki 19 vuotta suorittava on julistanut sellaisia asioita, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Katsellaan nyt seuraavat 19 vuotta, mitä niiden aikana tapahtuu. Jos ei tähän ikään ole mitään muuta oppinut, niin ainakin sen, että ehdottomia totuuksia ei kannata julistaa tulevaisuudessa tapahtuvaksi, kun asiat tahtovat muuttua. Monesti riittäisi sekin, että voisi myöntyä siihenkin, mitä on tähän asti tapahtunut.
Nyt selvisisi syy suorittavan mielipiteille, liiton miehiä. Tiesittehän miksi kunnan koneet ja ilmeisesti isomman urakointifirman metsäkoneetkin tarvitsevat kolme kuljettajaa? Yksi tekee töitä, yksi on saikulla ja yksi liiton kurssilla.
Nuakka ei enempää väärässä voisi olla. Ehdin kuulua mhy:n hallitukseenkin reilut kymmenen vuotta. Mtk:n peruskurssikin käytynä. Ymmärrystä eri tahoja kohtaan on tullut kokemuksieni mukaan lisää. Hyvä metsänhoito ei ole keneltäkään pois. Ihmettelen suuresti ,miten tärkeää joillekin on tehdä oma osuutensa rimaa hipoen tai huonosti ja siirtää tekemätön osa toisten tehtäväksi ja yhteiskunnan kustannettavaksi.
Vuosikymmenten ajan on e-puu lisännyt tuottoa myös yhteiskunnalle. Tuet on olleet kannattavia monille tahoille. Erittäin halvan puun hankinta käyttöön on ollut tukien avulla mahdollista. Samalla metsät on saatu pääosin kasvukuntoon.
Ajattelen niin, että osittain taidetaan puhua kahdesta eri asiasta:
1) Kasvatetaan uusi metsä hakkuuaukeasta. Minkälainen harvennusmalli valitaan?
2) Metsä on jostain syystä ajatunut tiettyyn tilaan (esim ostopalsta), jolloin tulee tehdä valinta jatkon suhteen. Eli raivaussaha vs energiapuukorjuu vs jokin muu valinta.
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Eli emme tiedä, minkälainen tarve tulevaisuudessa on millekin puulle. Voi olla, että puuta ei edes saa poltaa 40 vuoden kuluttua. Tai voi olla, että puukuidulle (havu) tulee merkittäviä uusia markkinoita, ja kaikki menee hyvällä hintaan kaupaksi. Veikkaisin joka tapauksessa, että sahatavaralle on jonkinlainen tarve. Eiköhän puusta rakenneta monenlaista tulevaisuudessakin.
Energiaksi tarkoitetun pienpuun kasvattaminen tinkimällä taimikoiden hoidosta ei saa olla tavoite. Tilanteeseen ,jossa kokopuun korjuulla paikataan epäonnistumisia th:n puolella ajaudutaan.
Kun se kokopuun korjuu ei syystä tai toisesta (mahdollisuuksia on todella monta) onnistukaan ajallaan, ajaudutaan kuvassa näkyvään tilanteeseen.
Energiapuuta voidaan hankkia tarvittaessa järeämmistä kohteista. Riukumetsä saattaa puolestaan jäädä odottamaan tulevaa ,kun energiapuun kerääminen on liian hidasta tarpeisiin nähden, ja kuten kuvassa , kuvio liian pieni käsiteltäväksi yksinään eri menetelmällä.
Onko UPM kilpailuttanut energiapuuta ostavia viimeisen viiden vuoden aikana ? Miksi UPM on kuvan tilanteeseen ajautunut? Teet oletuksia aika löyhin perustein, kerrotko vähän faktoja tämän palstan omistajuudesta ja metsän historiasta jos tiedät, että tähän pisteeseen on ajauduttu energiapuumarkkinoista huolimatta.
No eikö se nyt mene kaaliin, että kukaan ei lähde alle kahden hehtaarin palstalta energiariukuja vartavasten ostamaan. Korjattavaa tavaraa pitää löytyä enemmän ,jotta korjuukalusto kannattaa tuoda paikalle.Kuvan palstan omistusuhteissa on voinut tapahtua muutoksia ,mutta sillä ei ole merkitystä. Tämä on vain esimerkki , että näissä tilanteissa on odotettava puuston järeytymistä niin kauan ,että se kuvio voidaan korjata muiden hakkuiden yhteydessä. Tuossakin puut olivat kasvaneet siihen kokoon ,että latvusten kerääminen energiaksi ei ollut järkevää. Sitä ,mihin karsittu ”vitosen” ranka lopulta tulee päätymään , en tiedä. Latvukset on jätetty suosiolla ajouran kantavuutta parantamaan . Ei ole tapauksena ensimmäinen eikä viimeinen.
No ei varmaan varta vasten lähde välttämättä ostamaan mitään muutakaan.
Eli ollaan sinun tuulesta temmattujen ajatusten varassa, että tuota kuvioita ei olisi koituu tehdä energiaksi esimerkiksi päätehakkuun rainmuun harvennuksen yhteydessä jo aiemmin.
Se on vain sinun mielikuvituksessa, että sitä olisi aiemmin tehty, et tiedä onko siihen edes istutettu havupuun taimia ja onkon kysytty aiemmin energiapuutarjouksia. Kerrot vain jotain tarinaa tosiasiana.
Olen harventanut lukuisia kuvan kaltaisia kohteita , jotka ”olisi pitänyt” korjata energiaksi . Mutta kun ei ole syntynyt kauppoja on ollut pakko kasvattaa puita niin kauan, että kelpaavat. Suomalaisella keskimääräisellä 30 ha:n metsätilalla on pakko priorisoida hommia kuvioiden pienuudesta johtuen. Pienipuiset kohteet saavat odottaa. Niitä ei tulla hakkaamaan erikseen.
Eli otit kuvan metsästä ja keksit siihen sopivan tarinan joka heijastaa omia antioatioitasi energiapuuta kohtaan.
Ei tarvitse keksiä mitään ,kun kertoo kokemuksista elämästä elämästä ja joita on kertynyt yli 30 vuoden ajalta koneellisesti puunkorjuusta. Se kokemus AR:ltä puuttuu. On kokemusta aina järeistä avohakkuista räippien poimimiseen taimikosta. Löytyy myös kohtuullisen pitkä kokemus raivauksista .
Kenellä runkohinnoitelluista kaupoista enemmän kokemusta, jääkö niissä enemmän puuta korjaamatta? Joskus aikaisemmin, kun joku metsänomistaja tahtoi polttopuuta kerätä, oli latvan karsinta hinnoiteltu 50 centtiä tai penniä / per latva, siinä tuli polttopuulle hintaa. Joskus tein runkohinnoittelulla kaupan, ja tuli mieleen, että jos puusta on maksettu 60 eur/ motti, ostajan kannattaa latvat sotkea ajourille, ennen kuin karsia ja kapuloida tehtaalle 2,7 m pätkiä 6 cm latvoja, kun samaan aikaan tehdyissä 20 metrisen puuston normiharvennuksissakin latvojen halkaisijat oli monesti 10 sentin molemmin puolin, kun kuidun hinta oli 20/ motti. Varsinkin jos energiapuulla on tilitettävä hinta 4 eur/ per korjattu kuusiainespuu.
Ja kyllä olet kertonutkin mutta ne ei liity ainakaan tuon kuvan todellisuuteen. Kuva kuvittaa sinun mielikuvitusta miten energiapuu ei käy kaupaksi.
Täsmennetään sen verran ,että ainespuun mitat täyttämätön puu ja alla 100 motin ja alle 2ha:n leimikoiden energiajae on hyvin hankala saada kaupaksi.
Onko alle 100m3 ja alle 2ha kolmea eri kuitulajia sisältävä leimikko hankalampi vai helpompi saada kaupaksi kuin yhtä energiapuulajia sisältävä?
Itse yritän saada vähintään 200m3 kasaan puukauppaan ja yksi iso ostaja sanoikin, että se on heillä minimi. Aina tuo ei onnistu ja pienempiäkin olen saanut kaupaksi. Pienin oli arviossa 30m3 ja toteumaltaan 39m3, siinä oli ostajalla toinen leimikko niin lähellä, että pääsivät koneella ajamaan tälle leimikolle.
Täsmennetään vielä. Se kolmea eri puulajia käsittävä pieni ensiharvennus on mahdollista saada kaupaksi hoidettuna avohakkuun ja väljennyshakkuun yhteydessä. Pieniläpimittainen kokopuukohde ei kelpaa sittenkään ,kun tarvitaan eri koneet ( giljotiinit) niitä tekemään. Jäävät siis sen takia kasvamaan.
Kun maltetaan odottaa niin kauan ,että puska vankistuu ,voi sitten tarjota palstan puita myyntiin uudelleen. Onko se metsän kehityksen kannalta parasta ,on kokonaan eri juttu.
Ostajaa kiinnostavat vain leimikot ,jotka on korjattavissa kustannustehokkaasti. Taimikonhoito on isännän vastuulla ja hän luonnollisesti kantaa myös vastuun ratkaisuistaan.
Huonossa hapessa olisivat maamme metsät ,jos kaikkia pyrittäisiin kasvattamaan energiapuuvaihtoehdon kautta. Ei riittäisi myöskään koneet eikä miehet niitä rästihommia tekemään. Hoitorästien purkamisestahan energiapuun korjuussa on kyse. Näin sitä ainakin poliittisille päättäjille perustellaan ,kun ollaan kerjäämässä rahaa sille momentille ,josta tuet toimintaan maksetaan. Enemmän tulisikin asettaa painoa toimenpiteille ,joiden avulla niitä rästejä ei muodostu.
yritys kiilata hoitamaton ryteikkö (niinkuin kuvassa?) muun puukaupan epämiellyttäväksi kylkiäiseksi ,voi koko kauppa jäädä tekemättä. Se kolmea eri puulajia käsittävä pieni ensiharvennus on mahdollista saada kaupaksi hoidettuna avohakkuun ja väljennyshakkuun yhteydessä.
Joo päätehakkuun yhteydessä voidaan samalla motolla, vaikka skorppionilla korjata ensiharvennus kuiduksi ja kokopuuksi kuten täällä on tehty. Giljotiinin eivät ole päätehakkuiden kylkiäisenä ja niitä käytetään marginaalisesti ja silloin kun on isompi pinta-ala missä ne hyödyt saadaan. Pienemmät pinta-alat voidaan raivata ja ottaa niiltä kohdin mistä ottamista on.
Vastaavasti kun puun jöreys nousee, se myös maksaa ostajalle enemmän. Jos kuitua ja tukkia halutaan ostaa energiaksi, niiden hinnat on vastaavasti oltava yhtä hyvät. Koska energiaa ostetaan väkisin kun kaukolämpöasiakkaat sitä tarvitsevat niin on halvempaa ostaa pienempää puuta kun se ei hintakilpailu kuidun ja tukin kanssa. Riittää, että tule tehdyksi ja kaikki positiiviset hinnat ovat positiivisiä.
Minä autoin maanomistajaa saamaan pienen n. 110m3 eri puulajia sisältävän leimikon energiaksi, ei ollut ongelmaa. Vastaavasti kuitukauppaa tuskin olisi tullut. MHY:n suunnitelmakin oli selkeä: Energiapuuhakkuu ehdotus joka kuviolle.
Luonnollisesti mhy;n esitys oli tuo ,kun heidän ydinbisnestään on energiapuun hankinta.
suorittava on toistellut noita teesejään jo niin kauan, että niistä on muodostunut hänelle niin vahva todellisuus, ettei mikään muu tieto enää läpäise tajuntaa. Elämä jatkuu kuitenkin täällä suorittavan kuplan ulkopuolella, ja energiapuuta ostetaan ja myydään sekä korjataan jatkossakin. Määrät ja hinnat elävät kulloisenkin tilanteen mukaan kuten aina tähänkin asti.
Kerropa tuo sama niille ,jotka eivät saa risujaan kaupaksi. Niiden joukko kasvaa koko ajan. Toki energiapuuta tarvitaan ,mutta sen pitää olla järeämpää eikä korjuu saa kompastua siihen ,että tarvitaan erikoiskoneita ko projektiin.
On aika mielenkiintoista ,että mo:t uskovat energiapuun kysynnän jatkuvan vilkkaana ,vaikka mhy luopuu joillakin alueilla energiapuun hankinnasta ja koneistaan , hakkureita valmistava firma laittaa lapun luukulle . Energiapuukouria ei saada kaupaksi ja kokonaisia kaupunkeja on jo lopettanut puun käyttämisen lämmöntuotannossaan ja lukuisia vastaavia tapauksia on vireillä. Minusta tuntuu, että se on Visa ,joka oleilee kuplassaan vai olisiko kyseessä peräti toiveidentynnyri .
No suorittava, siinähän meillä on kahdella pyöräilevällä eläkeukolla onkin seurattavaa! Talvea ei ole EU onnistunut meiltä vielä viemään, eli jollakin tavoin meillä rakennukset pidetään lämmössä vielä jatkossakin.
Tottakai lämmitetään ,mutta enenevässä määrin paksummalla puulla. Olen tarjonnut metsänomistajille tapaa toimia siten ,että on aina kaksi korttia kädessä. Joillekin tuntuu riittävän yksi. No…kukin riskinsä ottakoon.
Ja ,kun pyöräilyn otit puheeksi ,kannustan kovasti pitämään kuntoa yllä. Minäkin olen koettanut päästä pyörän avulla kuolemaa karkuun ja etumatka on toistaiseksi riittänyt.
Minä olen nyt yhdistänyt pyöräilyn ja raivaussahan käytön. Siinä sivussa hoituvat myös istutukset ja männynsiemenen kylvöt. Seuraava kylvökohde onkin sitten todella korkean hirviriskin alueella.
Onnea ja menestystä hankkeille! Työkelit ovatkin olleet mahtavat tänä keväänä.
Meikäläisen pitää liikkeellä pyörän ( ja vaimon) ohella teema :”Mieluummin kalaa,kun kanaa!” Jonkin verran soutulikkeitä se vaatii. Eilen palkintona vaivasta jigin koukussa 65 senttinen kuha. Täytyy tosin vaieta niistä soutukilometreistä, mitä taustatyö on vaatinut. Kalaa on kuitenkin ollut tarjolla ruokana monena päivänä viikossa. Täytyy nauttia eläkepäivistä ,kun vielä kykenee.
Keskustelujen perusteella olen huomannut ,että asioiden tärkeysjärjestys on pahasti hämärtynyt joidenkin metsänomistajien kohdalla. Ihmetellään tämänkin kuvan perusteella ,miksi ei ole otettu energiapuuta. Miksi metsä on päätynyt noin huonoon tilaan, tuntuu olevan aivan sivuseikka. Kuitenkin kuvan perusteella tulisi syntyä ajatus ,että siinä näkyvä tilanne kannattaisi yrittää välttää. Keinoja on olemassa ,mutta energiapuunkorjuu metsänhoitomuotona on keinoista viimeisin ja epävarmin. Tiirolan Mikkokin totesi aikanaan ,kun pyysin häntä vierailulle eräälle ”edustavalle” energiapuukohteelle ,että EN KYLLÄ LASKISI METSÄÄNI NÄIN HUONOON KUNTOON nähtyään nuoren metsän surkean tilan.
Suorittava luulee että joka paikassa on samanlaista kuin oman alueensa metsissä.,Ei ole.
Onneksi täällä on reippaasti yhtiöiden maita. Niiden kohdalla ei nikotella taimikonhoitojen kanssa. Toki joukosta löytyy myös osaavia metsänomistajia ,jotka eivät ota sitä riskiä ,että jättäisivät hoitotoimet tekemättä tai tekisivät liian lievinä ,jotta saisivat kasvatettua sen verran energiapuuta ,että niistä saatavilla tuloilla ja tuella nipin napin kuitataan työkustannukset.
Laanian mainos:” Myy energiarisusi meille niin taimikonhoitokulut muuttuvat kdenkäänteissä tuloiksi”, on koukuttanut aivan liian monta metsänomistajaa ja toimijaa.
Edellisessä kommentissani esiintyvä isäntä sai vierailustaan työmaallani sen verran lisävahvistusta uskolleen hyvän metsänhoidon oikea-aikaisia toimenpiteitä kohtaan ,että raivaussaha on ahkerassa käytössä ja kertomansa mukaan useamman kaverin harteilla tälläkin hetkellä. Muutkin voisivat ottaa mallia. Raivaushommat kannattaa aloittaa silloin ,kun liiallinen haastavuus ei kadota esim. nuorten raivaajien ja isännänalkujen motivaatiota. Homma tietysti tarvittaessa heti uusiksi ,kun metsä sitä vaatii. Ei kannata antaa haasteen kasvaa liian isoksi siinäkään vaiheessa.