Hiilinielukeskustelussa on tämän tästä väläytetty uudistamiskypsyyden ja järeysvaatimuksen palauttamista metsälakiin. Äänet ovat kuuluneet edustakuntasalin vasemmalta laidalta ja ympäristöjärjestöistä.
Juridisesti asia olisi vähintäänkin syheröinen, sillä uudistamiskypsyysvaade voisi pakottaa kasvattamaan puustoa järeämmäksi kuin mikä metsänomistajan muiden tavoitteiden kannalta olisi tarkoituksenmukaista.
”Periaatteessa korvaukseton hakkuiden rajoittaminen rikkoisi perustuslain omaisuuden suojaa”, sanoo metsäoikeuteen erikoistunut juristi Matti Kiviniemi.
Nykyisessä metsälaissa uudistamiskypsyysrajat olivat aluksi mukana. Ne kuitenkin poistettiin vuoden 2014 päivityksessä.
”Metsälakia säädettäessä ei tarvittu perustuslain säätämisjärjestystä, koska jo aiempaan lainsäädäntöön sisältyi vastaavia rajoituksia, eikä rajoituksia tiukennettu.”
Kiviniemen mukaan tilanne on nyt toinen, sillä mahdolliset rajoitukset olisivat nykylainsäädäntöä tiukempia.
”Näin ollen voidaan väittää, että lainmuutos pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lopputulosta on kuitenkin vaikea ennustaa.”
Hakkuukypsyys perusoikeuskysymys
”Rajoitusten poistaminen oli helppoa ja omaisuudensuojaa vahvistavaa, mutta niiden lisääminen lakiin uudelleen ei olisi yksinkertaista”, toteaa puolestaan MTK:n Metsänomistajat-linjan juristi Laura Harjunpää.
Harjunpäällä ei ole tiedossa, että metsälain valmistelun yhteydessä olisi käyty perustuslaillista tarkastelua hakkuukypsyysrajoitteista. Rajoitukset on aikoinaan tulkittu puuntuotannon ja yleisen edun kannalta välttämättömiksi ja siksi hyväksyttäviksi.
”Jos rajoitukset haluttaisiin takaisin lakiin, jouduttaisiin väistämättä tiukan perusoikeudellisen pohdinnan äärelle”, Harjunpää ennakoi.
”Perustuslaillisia oikeuksiakin saa rajoittaa, mutta vain tietyin periaattein. Olisi punnittava tarkoin, täyttyvätkö kaikki perusoikeuden rajoitusedellytykset.”
Poikkeuslakimenettelyllä tsaarinaikaiset syyt
Hakkuukypsyyden palauttaminen tavallisella lailla edellyttäisi lainsäätäjältä melkoisen luovia perusteluja.
Tavallinen laki vaiko perustuslain säätämisjärjestys -puntaroinnin taustalla on tsaarinajan sortokausista juontuva ja Suomelle omaleimainen ilmiö, että perustuslakiin voidaan tehdä aukkoja poikkeuslaeilla itse perustuslakiin kajoamatta. Aukkoja voidaan pienentää tavallisella lailla, mutta aukkojen suurentaminen edellyttää perustuslain säätämisjärjestystä.
Perustuslain säätämisjärjestys tarkoittaa, että lakiehdotus saa eduskunnassa ensin yksinkertaisen enemmistön ja seuraavien vaalien jälkeen 2/3 kannatuksen. Lakiehdotus voidaan myös äänestää kiireelliseksi 5/6 kannatuksella, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä samoilla valtiopäivillä 2/3 enemmistöllä.
Tarpeellista ja mahdollista?
Suomen luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka pitää järeys- ja ikävaatimusten palauttamista metsälakiin tarpeellisena ja myös mahdollisena.
”Suomen metsiä hakataan hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta liian nuorina”, Toopakka toteaa.
Perustuslaillinen arviointi tapahtuu, kun hallituksen esitystä valmistellaan. Eduskunnalla on mahdollisuus pyytää lakiesitykseen perustuslakivaliokunnalta arvio.
”Erilaisia omaisuuden käytön rajoituksia ja reunaehtoja tehdään lakeihin osana normaalia säädöstyötä.”
Rajoitusten pitkä historia
Hakkuukypsyyden historia ulottuu aina vuoden 1886 metsälakiin ja sen mahtipontiseen kieltoon ”metsää älköön autioksi hävitettäkö”. Lain tavoitteena oli estää metsien häviäminen ja varmistaa luontainen uudistaminen, mikä käytännössä toi järeysvaatimuksia.
Varsinaiset ikä- ja läpimittarajat otettiin käyttöön 1950-luvun metsänhoitosuosituksissa ja 1960-luvulla yksityismetsälaissa.
Hakkuukypsyysrajat säilyivät vuoden 1996 isossa lakiuudistuksessa, jossa yksityismetsälaki korvattiin kaikkia metsänomistajia koskevalla metsälailla, mutta ne siis poistettiin saman lain vuoden 2014 päivityksessä. Poistamista perusteltiin tuolloin perustuslain omaisuuden suojan tarkemmalla noudattamisella, metsänomistajien monipuolistuneiden tavoitteiden paremmalla huomioimisella ja metsätalouden kannattavuuden parantamisella.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään