Sulaako puukaupan tukkisuma sahoille?

Äänekosken kasvattamien kuitupuun hankintamäärien uskotaan lisäävän myös tukkitarjontaa.

Suonenjoella toimivalle Iisveden Metsn sahalle urakoiva Nokka-Moton yrittj Arvo Nyyssnen hakkasi ptehakkuuleimikkoa Rautalammilla viime viikolla. Kuva: Sami Karppinen (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsä Groupin ensi vuonna valmistuva Äänekosken biotuotetehdas tulee lisäämään kuitupuun käyttöä vuosittain noin neljällä miljoonalla kuutiolla. Vaikka suurin hakkuupotentiaali on harvennusmetsissä, lähtee valtavan kuitusuman mukana liikkeelle väistämättä myös tukkipuuta.

Puuvirtojen kasvun uskotaan luovan Äänekosken puunhankinta-alueen vaikutuspiirissä toimiville sahureille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan. Yritykset ovat varovaisia kommenteissaan, mutta ajatukselle on selvästi uhrattu aikaa monella sahalla.

”Meillä ei ole tuotannon lisäämisen suhteen lukkoon lyötyjä suunnitelmia, mutta kasvavat puuvirrat antavat siihen mahdollisuuksia”, luonnehtii toimitusjohtaja Tommy Lindström Suonenjoella toimivalta Iisveden Metsän sahalta.

Iisvesi on erikoistunut kuusen sahaamiseen. Se käyttää vuositasolla tukkia reilut 200 000 kuutiota, josta yhtiö hankkii merkittävän osan itse.

”Toivon Äänekosken uuden tehtaan tuovan ennen kaikkea vakautta ja ennustettavuutta puukauppaan sekä helpotusta hake- ja kuitupuumarkkinoille”, Lindström sanoo.

Laadukkaalle kuusisahatavaralle löytyy tällä hetkellä Lindströmin mukaan menekkiä kohtalaisen hyvin.

”Loppuvuoden tilauskirjamme ovat täynnä. Toisaalta ongelmana on pintalautojen myynti, sillä heikompilaatuiselle tavaralle ei ole kysyntää.”

”Tukeille hinta järeyden mukaan”

Näkemyksen vajaasärmäisten laatujen menekkiongelmista allekirjoittaa myös Pihtiputaalla mäntyä sahaavan FM Timber Team Oy:n toimitusjohtaja Petri Säteri.

”Laadukkailla tuotteilla markkinatilanne on kohtalainen, mutta huonommalla sahatavaralla tehdään raskasta tappiota.”

Heikompilaatuisen sahatavaran määrään vaikuttaa suoraviivaisesti tukin laatu. Säterin mukaan merkittäviä laatutappioita sahalle aiheutuu muun muassa hirvien vikuuttamien tukkien vuoksi.

Yhdeksi ratkaisuksi tukin määrä- ja laatukysymyksiin on julkisuudessa väläytelty latvaläpimitan nostoa 18 senttiin.

”Minusta tukkien järeysperusteinen hinnoittelu olisi parempi vaihtoehto. Se myös motivoisi metsänomistajia kasvattamaan järeämpää puuta”, Säteri sanoo.

Äänekosken tehdasinvestoinnin Säteri uskoo luovan puunjalostusteollisuudelle toimintaedellytyksiä vuosikymmeniksi eteenpäin.

”Jos tukkien tarjonta lisääntyy ja hinta on kilpailukykyinen, meillä on valmiuksia kasvattaa tuotantoamme maltillisesti. Toisaalta en usko, että puuvirroissa tulee kuitenkaan tapahtumaan kovin valtavia mullistuksia.”

Selkeät kanavat sivutuotteille

Soinissa Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajamailla pikkutukkia liimapuulevyksi jalostavan Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni arvioi metsäteollisuuden uusien investointien lisäävän aktiivisuutta puunhankinnassa kautta linjan.

”Näen tilanteen kannaltamme positiivisena mahdollisuutena. Se, että puukaupan volyymit pysyvät hyvällä tasolla, palvelee meidänkin puutarpeitamme.”

Kohiwood käyttää vuodessa noin 240 000 kuutiota pikkutukkia. Yritys on investoinut tuotantoonsa viime vuosina yhteensä noin kolme miljoonaa euroa.

”Olemme budjetoineet tuotantomääriimme 10–20 prosentin kasvun tuleville vuosille. Tämä edellyttää, että jalostus on kannattavaa ja lopputuotemarkkinoilla riittää kysyntää.”

Yhä suurempi merkitys puunjalostuksen kilpailukykyyn on Sunin mukaan sivutuotevirtojen tehokkaalla hyödyntämisellä.

”Tällä hetkellä puru ja kuori ovat monella sahalla kustannuserä. Niiden heikko menekki voi jopa rajoittaa sahausta. Sivutuotteille on löydettävä selkeät kanavat ja samalla on mietittävä uusia tapoja jalostaa niitä.”

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut