EU:n metsäkatoasetuksen käyttöönotto on lykkääntymässä jo toistamiseen yhdellä vuodella. Monista yksityiskohdista on päästy kuitenkin selvyyteen sen jälkeen, kun asetuksen voimaantuloa lykättiin kertaalleen.
Toimijat ja viranomaiset ovat tehneet paljon töitä, jotta asetuksen toimeenpano kävisi sujuvasti, kertoo erityisasiantuntija Viktor Harvio maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Tällä hetkellä odotamme komissiolta virallista muutosehdotusta aikatauluihin.”
Suomessa metsäala on peräänkuuluttanut ikimetsille täsmällistä määritelmää, joka ei jätä tulkinnanvaraisuuksia. Nyt määritelmä on tarkentunut.
”Suhteellisen pieniä määriä ikimetsiä on suojelualueiden ulkopuolella Suomessa. On tärkeää, että ne pystytään tunnistamaan”, Harvio sanoo.
Ikimetsän määritelmän takana on Luonnonvarakeskus (Luke). Määritelmä vastaa valtakunnan metsien inventoinneissa käytettyä ja on linjassa FAO:n maailman metsävaroja koskevissa FRA-raporteissa käytetyn primäärimetsän määritelmän kanssa. Ruotsi on määritellyt ikimetsät hyvin samankaltaisilla kriteereillä.
Luken mukaan ikimetsien kaltaisia metsiä on puuntuotannon metsämaalla noin 49 000 hehtaaria, suurin osa niistä Pohjois-Suomessa.
Nautakarja vai kaikki maatalous?
Pieniä määriä muitakin maita on jäämässä hakkuiden ulkopuolelle metsäkatoasetuksen seurauksena.
Laania ja UPM ovat ilmoittaneet luopuvansa sellaisten kuvioiden hakkuista, joiden maankäyttömuoto muuttuu maataloudeksi. Metsälehti uutisoi aiheesta viime viikolla.
Harvion mukaan on auki, onko tulkinnan oltava näin tiukka.
Metsäkatoasetuksessa listatuista kuudesta maataloushyödykkeestä vain nautakarjan kasvatus on liiketoimintaa Suomessa. Koska asetus ei ota kantaa esimerkiksi viljantuotantoon, on epäselvää, saako puuta tuoda markkinoille viljanviljelykäyttöön raivattavasta metsästä.
Harvion mukaan tarkoitus on, että joko maa- ja metsätalousministeriö tai Ruokavirasto viestisi suomalaisille yksiselitteiset toimintaohjeet.
”Maatalouskäyttöön raivattavien kohteiden hakkuumäärät ovat sinänsä pieniä. Yksittäiselle henkilölle merkitys voi kuitenkin olla tuntuva.”
Harvio muistuttaa, että metsäkatoasetuksella on vaikutusta joka tapauksessa vain tiettyjen tuotteiden myyntiin. Vaikka käyttöön tulisi tiukka tulkinta pellonraivauksesta, asetus ei estä tekemästä pellonraivauksen edellyttämää hakkuuta eikä ottamasta kaadettua puuta kotitarvekäyttöön.
Metsäkatolaki täydentää asetusta
EU:n metsäkatoasetusta ollaan täydentämässä kansallisella metsäkatolailla. Hallituksen lakiesitys valmistui elokuun lopussa, jolloin se vietiin eduskuntakäsittelyyn.
Metsäkatolaissa nimetään Ruokavirasto toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Lisäksi laki listaa viranomaisen tehtävät ja seuraamukset asetuksen noudattamatta jättämisestä.
Lisäksi lain perusteluissa avataan, mitä asetuksen edellyttämät asianmukaisen huolellisuuden vaatimukset ovat. Metsänkäyttöilmoitus, puukauppasopimus ja puutavaran mittaustodistus ovat asiakirjoja, joihin voidaan tukeutua, kun puun alkuperää selvitetään asetuksen vaatimusten mukaisesti.
Metsäkatolain voimaantulo lykkääntynee alun perin suunnitellusta, koska sen oli määrä astua voimaan samaan aikaan kun metsäkatoasetuksen soveltaminen alkaa. Samalla käytöstä poistuu laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta.
Mikro- ja pienyrityksille oli kaavailtu puoli vuotta muita yrityksiä pidempää siirtymäaikaa. Pidennetty siirtymäaika ei koskisi kuitenkaan puutavara-asetuksen piirissä olevia tuotteita.
Ruokaviraston verkkosivuille on koottu yksityiskohtaisia ohjeita metsäkatoasetuksen edellyttämään raportointiin.
Mikä?
Metsäkatoasetus
Luotiin ehkäisemään maailmanlaajuista metsäkatoa ja sen seurannaisvaikutuksia, kuten hiilinielun pienenemistä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.
Asetuksen on määrä estää metsien hävittäminen ja metsien tilan heikentäminen, kuten ikimetsien muuttaminen viljelymetsiksi.
Säätelee seitsemän metsäkatoon liitetyn hyödykkeen (soija, öljypalmu, kahvi, kaakao, kumi, nautakarja ja puu) sekä niistä valmistettujen tuotteiden kauppaa.
EU:ssa myytävien ja EU:sta vietävien tuotteiden tulee olla asetuksen mukaisia, mitä seurataan läpi tuotantoketjun tapahtuvalla raportoinnilla.
Euroopan komissio on jakanut maailman maat kolmeen riskiluokkaan metsäkadon tason ja riskin perusteella. Suomi on matalan riskin maa, mikä keventää toimijoiden velvoitteita ja viranomaisten valvontatyötä.
Lue lisää:
Metsäkatoasetuksen voimaantuloa ollaan lykkäämässä, taustalla Yhdysvaltojen painostus
EU-sääntely iski, Laania lopetti kantojen oston – tämä puu ei kelpaa enää yhtiöille
Helpottava uutinen metsäalalle: Metsäkatoasetuksesta selvittäneen säikähdyksellä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään