Tarkkana aurinkovoiman sopimuksissa

Aurinkovoimaloiden tonteista jopa kilpaillaan, joten maanomistajien ei kannata tyytyä ensimmäiseen tarjoukseen.

Hehtaarille voidaan rakentaa teholtaan megawatin aurinkovoimala. (Kuvaaja: OX2)

Suomen suurimpiin lukeutuvan hankeyhtiö OX2:n projektipäällikkö Kirsi Koivunen luonnehtii aurinkovoimalan ihannekohdetta:

”Sata hehtaaria entistä turvesuota Länsi- tai Etelä-Suomessa, sähköaseman vieressä.”

Toki sisä-Suomeenkin on suunnitteilla aurinkovoimaloita. Sähköaseman sijaan 110 tai 400 kilovoltin siirtolinjan läheisyyskin riittää. Vähimmillään pinta-alaa pitäisi olla 40-50 hehtaaria.

Useimmiten hankeyhtiöt vuokraavat maat vuosikymmenien pituisilla sopimuksilla. Sopivia kohteita ovat turvesuot ja tasaiset yhtenäiset metsät esimerkiksi isoilla ojitusalueilla.

Vuokrien kerrotaan mukailevan eteläsuomalaisen viljapellon vuokria, siis 500–1 000 euroa hehtaarilta. Tätäkin korkeammista vuokrista tosin kerrotaan. Kiinteän vuokran vaihtoehtona on osuus voimalan tuotosta vuosivuokrana.

Esimerkiksi OX2:n euromääräisissä vuokrasopimuksissaan on indeksiehto. Tuotto-osuus määräytyy edellisen vuoden tuotannon ja sähkön hinnan mukaan.

Maanomistajien saama maanvuokratulo verotetaan progressiivisesti ansiotulona, ei pääomatulona kuten puunmyyntitulot.

Osa hankeyhtiöistä myös ostaa maita aurinkovoimaloille. Tarjotut hehtaarihinnat ovat kohonneet parhaimmillaan jopa 15 000 euron paremmalle puolelle. Lisäksi myyjä – kuten vuokraaja – saa ennen maiden luovutusta myydä puut omaan lukuunsa.

Vuokraa vasta 3–5 vuoden kuluttua

MTK:n maankäytön asiantuntijan Juho Ikosen mukaan hankkeen valmisteluvaiheessa solmittu vuokra- tai kauppasopimus on määräaikainen varaus. Sen aikana voimayhtiö hankkii tarvittavat luvat, laatii suunnitelmat ja rahoittajat.

Vuokran maksu alkaa tai kauppahinta maksetaan, kun tuotanto alkaa. Sopimus purkautuu, ellei voimalaa määräajassa perusteta.

Esisopimuksen allekirjoittamisesta kuluu yleensä 3–5 vuotta hankkeen valmistumiseen ja vuokran maksun alkamiseen tai kauppahinnan saamiseen. Tarjolla voi olla myös ennakkomaksuja.

MTK:n Ikonen kehottaa maanomistajia tarkkuuteen ja malttiin, kun heille esitellään sopimusluonnoksia.

”Ensimmäiseen paperiin ei pidä panna nimeään alle. Se on sopimusluonnos, joka toimii neuvotteluiden lähtötasona. Useampia maanomistajia koskevissa hankkeissa kannattaa perustaa neuvottelukunta, joka neuvottelee ja kilpailuttaa yhteistä sopimusta hankkeelle.”

Maanomistajien on tutkittava erityisen huolella sopimuksen ehdot, jotka koskevat maanomistajan etujen toteutumista, osapuolien oikeuksia, vastuita ja velvollisuuksia sekä korvauksia näissä asiakohdissa.

Jos alue on tarkoitus myydä voimayhtiölle, kaupan esisopimukseen on kirjattava ehdot, joilla kauppa toteutuu. Vain kaupanvahvistajan hyväksymä esisopimus on juridisesti pitävä.

Suurimmat hankkeet Pohjanmaalla

OX2
Kauhajoki: teho 600 MW – aurinkovoimaa.
Ruotsalaistaustainen yhtiö

ATP Palloneva Oy
Kauhajoki, 400-500 MW – aurinko- ja tuulivoimaa.
Pohjalaisten maanomistajien perustama

IBV Suomi
Vireillä aurinkovoimalat Uuteenkaupunkiin, Raumalle ja Ulvilaan.
Uusikaupunki 150–200 MW, yli 200 hehtaaria valmistunee parissa vuodessa.
Rauman 50–100 MW voimalalla tarvittavat luvat.
Saksalaisomistuksessa

EPV Energia
Lapua 80–100 MW – aurinkovoimaa.
Yhtiön juuret Etelä-Pohjanmaalla

Ilmatar Oy
Ranskalaisomisteinen (70 %:n osuus).
Alajärven aurinkopuisto 150 MW – valmistuu 2026.
Loimaan Korven aurinkopuisto 130 MW – valmistumisarvio 2027.

Forus Oy
Suomalaisomisteinen yhteistyössä tanskalaisen Betterenergyn kanssa.
Tavoite hankkia lähes 10 000 hehtaaria maita aurinkovoimaloille.

Neova Oy
Suomalainen (ennen Vapo Oy).
Suunnitteilla useita tuuli- ja aurinkovoimapuistoja.
50–60 MW aurinkohanke Suonenjoen Isonevalle,
tuuli- ja aurinkovoimaa Kauhajoen Pallonevalle josta aurinkovoimaa 190 hehtaarille,
tuuli- ja aurinkovoimapuisto Karstulan Kaijansuolle.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut