Tehopuimuri korjaa rästipusikot energiaksi

Luonnonvarakeskuksen tutkija luonnehti Risupedon tuottavuutta ”hurjaksi”.

Yrittäjä Jani Karvanen on kehittänyt Risupedon ja urakoinut koneen prototyypillä vuosia. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Kuljettaja Lasse Nikkilä ohjastaa kaivinkoneeseen asennettua Risupeto-kouraa lehtipuuvaltaisessa tiheikössä. Puusto harvenee siististi, ja ajourien reunoille karttuu yhtäjaksoinen energiapuukarhi.

Koura toimii kuin leikkuupuimuri. Kaksi syöttölavoin varustettua pystysuorassa pyörivää kelaa kahmivat puita kouran kitaan. Samalla kelojen alapään hammastetut pyöröterät katkovat runkoja jatkuvatoimisesti. Puut kasautuvat kimpuksi, jonka kone kääntää ajouran varteen kasaksi.

Kaivinkoneen puomiin asennettavan jatkeen ansiosta hakkuu sujuu 20 metrin välein olevilta ajourilta. Puita voidaan kerätä myös jäävien puiden takaa, koska jatke on kääntyvä.

”Ennakkoraivausta ei koskaan tarvita”, kertoo Jani Karvanen Risupetoa kehittävästä ja valmistavasta Reformet Oy:stä.

Tulosta ilman korjuutukea

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkinut Risupedon tuottavuutta energiapuuharvennuksilla. Tutkija Juha Laitila kuvasi raportissaan koneen tuottavuutta epätutkijamaisesti ”hurjaksi”.

Hän mittasi Risupedon ja ajokoneen tuotosta hoitamatta kasvaneella lehtipuuvaltaisella työmaalla. Puiden keskikoko vaihteli 15 litrasta 40 litraan. Harvennuksessa kerättiin 80–90 kuutiota karsimatonta rankaa hehtaarilta.

Koetyömaalla Risupeto kaatoi ja kasasi yli kymmenen kiintokuutiota puuta käyttötunnissa, kun runkojen keskikoko oli 15 litraa. Tällainen puu on kuusi senttiä paksu ja seitsemän metriä pitkä.

Laitilan mukaan Risupedon ja ajokoneen yhdistelmä voi suoriutua hoitamatta kasvaneen nuoren metsän raivauksesta ja harventamisesta kustannuksella, joka alittaa karsimattoman rangan tienvarsihinnan, 20–25 euroa kuutiolta.

Työläimmät raivaussahatyömaat voisivat siis Laitilan mittaamien tuotoslukujen perusteella muuttua jopa pientä kantohintaa tuottaviksi.

”Korjuujäljestäkin tulee siisti raivaussahaukseen verrattuna, koska kaikki kaadetut puut korjataan metsästä”, muistuttaa Reformetin Eero Lintukangas.

Koneen tuotos ei merkittävästi riippunut korjattavien runkojen koosta. Hakkuukertymän pieneneminen sen sijaan heikentää tuntituotosta.

Sarjavalmistus alkamassa

Reformetin väki esitteli Risupetoa Hirvensalmella koneyrittäjä Hannu Ripatille, joka Antti-veljensä kanssa on hankkimassa Risupedon.

”Toistaiseksi meillä ei ole sopimusta kenenkään kanssa, mutta työmaita on tiedossa ja energiapuulla pitäisi täällä olla menekkiä.”

Jani Karvasen yritys on urakoinut Risupedon prototyypillä energiapuumetsiä jo muutaman vuoden. Hirvensalmella esitelty oli niin sanottu nollasarjan kone.

Nollasarjaa on valmisteilla neljä konetta. Ne Iitissä toimiva Reformet valmistaa itse. Jatkossa valmistukseen haetaan lisää rahkeita.

Risupeto

  • Käsiteltävien runkojen läpimitta 0-30 cm
  • Kouran paino 1250 kiloa
  • Alustakone 15-20 tonnin kaivinkone
  • Koneen ulottuvuus 10 metriä
  • Hinta vajaat 50 000 euroa
  • Valmistaja Reformet Oy

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka