Katso myös Toljanderin muut vlogit.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsäkuution Antti Toljanderin vlogi vie katsojat syksyn ensimmäisten pakkasaamujen myötä peltokoivikon ensiharvennushakkuulle Jyväskylän Puuppolaan.
Millaisia haasteita jo hieman riukuuntuneen koivikon harvennukseen liittyy? Entä miksi juoksevat koivurungot päätettiin hakata energiapuuksi?
Katso myös Toljanderin muut vlogit.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Harvennuksessa oleva koivikko on tyypilliseen tapaan pilattu kun on istutettu liian tiheään ja ensiharvennus on 10 v myöhässä.
Tuollaisia puita ei saa enää millään kasvatettua 3 tukin vanerirungoiksi, kuten vaneripuun kasvatuksessa pitäisi.
Valitettavasti Suomen typerät harvennusmallit rajoittavat nuoren metsän väljennyksen sellaiseksi, että tukin muodostus saataisiin hyvin käyntiin. Näillä malleilla ei saada millään toteutumaan hyvää periaatetta, että kuusen rungon pituudesta pitäisi aina olla vihreää latvusta min 60 %, koivulla 50 5 ja männyllä 40 %.
Pitää valtavasti ihmetellä, miksi harvennusmallit on tehty tyhmästi ylitiheyteen ja pienilatvaisuuteen johtavaksi, jolloin tukin muodostus, hiilen sidonta, puiden terveys ja kiertoajan pidennys varmasti kärsii.
Kenenkä tarpeisiin ylitiheysmallinnus, mikä johtaa kuitupuutulvaan, on tehty?