Ladataan...
Tukkiprosentti yli 95 – onko tässä Suomen rahakkain leimikko?
Puun myynnistä kertyi 52 600 euroa hehtaarilla. Metsänomistaja paljastaa, kuinka huippuleimikko kasvatettiin.
Tilaajille
Puun myynnistä kertyi 52 600 euroa hehtaarilla. Metsänomistaja paljastaa, kuinka huippuleimikko kasvatettiin.
Puukauppa
Huippu puusto, hieno leimikko. Mikä mahtoi olla ”oikea” tukkiprosentti ilman parruja ja pikkutukkeja? Eli täydenhinnan saha- ja sorvitukkien määrä jaettuna koko kuusen ainespuumäärällä.
68 400€ / 830m3 = 68,48m3/ha.
”tukkikuution hinta kipusi 95 euron tienoille” tarkoittaa siis oikeita tukkeja.
Runkohinta ei ole erityisen korkea, tosin laho ei kai mene runkohinnalla myöskään silloin kun runkohinnasta on sovittu.
Valitettavasti jutussa ei kerrottu puuston tiheyttä, mutta ilmeisesti se on ollut reilusti päälle 600 r/ha. Tämän takia puut ovat olleet varmasti stressantuneita, heikentyneitä, latvukset hyvin pieniä ja viimeaikainen kasvu olematonta sekä tuhoriskikerroin jo korkea.
Jos metsä väljennetään EH:ssa niin aikaisin, että latvus on täysimittainen ja seuraavatkin väljennykset samalla periaatteella, 1 m3:n puita saadaan kasvatettua useita kymmeniä vuosia jutun metsikköä nopeammin.
Hyvin hoidettu ja jatkuvasti kasvava metsä kannattaa väljentää tiheyteen 200 r/ha jo 40-50 v iässä, jolloin valtapuut ovat vielä hyvässä kasvussa ja em. tiheydellä ja hyvällä latvustilalla jatkavatkin reipasta kasvuaan jopa 100 vuoden päälle. Tämä on myös erittäin taloudellista, koska arvokasvu/ha on korkea, eikä kuluja ole.
500 – 600 m3/ha loppuhakkuussa ja noin 100 v ikä tulisikin ottaa tavoitteeksi kannattavassa metsänhoidossa, vanhan kuusikon biotyypin luonnissa ja hiilen sidonnassa.
Tällaisesta metsästä vain saadaan ylivoimaiset harvennustulot jutun kuvioihin verraten, kun harvennuspuuta tulee luokkaa 400 m3/ha, josta tukkia on n. 70 %.
Vanhan kuusikon uudistaminen nykyoloissa kuuselle on suuri sienituhoriski.
Järkevämpää olisi istuttaa jalostetut koivut maata parantamaan suuriin mättäisiin 1200 kpl/ha, ensiharventaa se jo 10-12 v iässä, pitää metsän pohja vesasta vapaana ja näin saada uusi kuusisukupolvi kasvamaan täystiheänä mutta myös hoidettuna aluskasvillisuutena, ja jatkamaan kuviolla kasvua jo järeinä (yli 15 m) kuitupuina, kun kuuset hakataan n. 40 v iässä 3 tukkisina runkoina 300 r/ha.
Tällaista kasvatusta toteutetaan Rautalammilla Sahalan kartanossa nyt satojen hehtaarien alueilla.
Korjaus: 68,48m3/ha piti olla 68,48€/m3.
Mulla on muutama ha missä on 600 m3/ha. N. 400 runkoa hehtaarilla. 1997 viimesin harvennus. Kasvattelen vielä kun kasvua näyttää olevan. Seuraan kyllä tarkkaan jos kuivia olkaa esiintymään niin sitten pois. Tai sitten kun tukista saa yli satasen, ilman risuja. Sehän voi olla jo kesänä.
Minun mielestä vanhalla laskuopilla keskihinnaksi tulee 68 400 €/830 m3 = 82,41 €/m3 eikä 68,48 €/m3, kuten aiemmassa viestissä oli laskettu.
Tuo keskihinta 82,41 €/m3 on kyllä ihan kelvollinen keskuhinta vaikka runkohinnnaksi muutettu.
Erittäin hyvä tulos…kateusko saa vähättelemään tulostavieläkin. Kuusi on varjopuu, liian harvassa kasvatus kasvattaa vain rehevän oksiston.
Onnittelut metsän myyjälle, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa jäädään kauaksi näistä m3 / ha !
@KimmoKLaukkanen olet oikeassa, Googlen laskuri sekoili ”68 400” luvun kanssa kun siinä oil välilyönti.
Erinomainen keskihinta siis.
Onhan tuo kovaa settiä. Erityisesti lahon pieni osuus pistää silmään ja voisin maallikkona ajatella että maalaji+puuston perimä tuottaa tuon yhtälön lopputuleman. 500 m3/ha leimikoita olen nähnyt kaksi kappaletta ja niissä hoitoketju kovin toisenlainen. Itse uudistaisin tuon koivulle. Kuten Veli-Jussi J jo aiemmin suositteli.
Varsin suuri rahasumma hämää, mutta 90 vuotta ( perintöä) odotellessa ja pääoma meno jäänyt unohduksiin. Tuollaisenaan 584 € / ha / a niin se on jaksollisen brt. tuloksi normaali noin pitkällä ajalla. Se on ollut pitkän ajan sijoitusta jos mikä.
Verottaja on korjannut tuloa jo useammalla tavalla tuosta ja jälleen ensimmäisenä kolmannen osan.