Tuli leviää hallitsemattomasti Kanadan metsissä

Kanadan metsäpalojen hiilipäästöt vertautuvat maailman suurimpien valtioiden päästöihin. Myös Euroopassa on kärsitty ennätyspaloista. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään.

Kanadan metsäpalotilanne päivittyy ciffc.ca-sivustolle. Under control -luokan palot ovat sammuneet. Being held -luokassa tuli leviää korkeintaan hallitulle alueelle. Out of conrol (monitored) -luokan paloja tarkkaillaan mutta ei sammuteta. Out of control -luokassa tuli leviää valtoimenaan.
Kanadan metsäpalotilanne päivittyy ciffc.ca-sivustolle. Under control -luokan palot ovat sammuneet. Being held -luokassa tuli leviää korkeintaan hallitulle alueelle. Out of conrol (monitored) -luokan paloja tarkkaillaan mutta ei sammuteta. Out of control -luokassa tuli leviää valtoimenaan.

Kanadassa on palanut tänä vuonna jo 7,3 miljoonaa hehtaaria metsää. Määrä vastaa yli neljäsosaa Suomen metsätalousmaan pinta-alasta.

Tämänvuotiset metsäpalot ovat Kanadan historian toisiksi pahimmat. Eniten metsää palaa Manitoban, Saskatchewanin ja Ontarion provinsseissa maan keskiosissa. Canadian Interagency Forest Fire Centren seurannan mukaan aktiivisia metsäpaloja on yli 700, ja niistä yli puolet leviää hallitsemattomasti.

Kanadan metsäpalohistorian tähän mennessä pahin vuosi on ollut 2023. Silloin paloi kaikkiaan 15 miljoonaa hehtaaria, noin neljä prosenttia Kanadan metsäpinta-alasta.

Kahden vuoden takaisissa paloissa ilmakehään pääsi 647 teragrammaa eli 647 miljoonaa tonnia hiiltä, Nature-lehden artikkelissa kerrotaan. Määrä vastaa 2,4:ää gigatonnia eli 2 400:aa miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se vertautuu maailman suurimpien valtioiden vuotuisiin hiilipäästöihin, ja vain Intia, Kiina ja Yhdysvallat saastuttavat sitä enemmän.

Suomen vuotuiset päästöt jäävät noin viideskymmenesosaan Kanadan ennätysmetsäpalojen päästöistä.

Metsäpalojen tuhovoima kasvussa

2000-luvulla laajat maastopalot ovat yleistyneet, laajentuneet ja muuttuneet aiempaa tuhoisammiksi, Nasan verkkosivuilla kerrotaan. Muutos on seurausta on ilmastonmuutoksesta. Sen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin boreaaliselle vyöhykkeelle, jolla suuri osa maailman metsistä sijaitsee.

Palojen tuhovoima on kasvanut eniten Yhdysvaltojen länsiosien havumetsissä sekä Pohjois-Amerikan ja Venäjän boreaalisissa metsissä. Keskeinen syy ilmiölle ovat aiempaa lämpimämmät yöt.

Ilmiö ruokkii itseään: kun ilmasto lämpenee, metsäpalot yleistyvät, mikä tuottaa lisää ilmastoa lämmittäviä hiilipäästöjä.

Vuosina 2001­–2023 maailman metsäpalojen hiilipäästöt ovat kasvaneet 60 prosenttia. Euraasian ja Pohjois-Amerikan metsäpalojen päästöt ovat lähes kolminkertaistuneet.

Maailman maastopalotilannetta seurataan tarkasti ja reaaliaikaisesti satelliiteilla. Esimerkiksi Maailman luonnonvarainstituutilla ja Nasalla on avoimet verkkosivustot, jonne tilanne päivittyy jatkuvasti.

Ranskassa historiallisen laaja maastopalo

Myös EU:n alueella metsäpalot ovat yleistyneet vuosi vuodelta. Koska iso osa Eurooppaa kärsi tämän vuoden keväällä kuivuudesta, kesäkaudesta osattiin ennakoida jo etukäteen pahaa.

Euroopassa maastopalojen mittakaava on tosin toinen kuin Kanadassa. Tämän kesän maastopalot ovat levinneet EU:ssa noin 350 000 hehtaarille ja päästäneet ilmakehään 11,45 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, Euroopan komissio tiedottaa.

Viime vuonna vastaavan ajankohtaan mennessä paloja oli ollut puolta pienemmällä pinta-alalla, vaikka vuosi oli maapallon historian kuumin. Silloin EU:ssa paloi yhdeksän prosentia enemmän maa-alaa kuin keskimäärin vuosina 2006–2023.

Euroopan metsäpalotietojärjestelmä EFFIS seuraa kesän maastopalotilannetta 43 maassa. Seurannan mukaan noin joka kolmas tänä vuonna palanut hehtaari sijaitsee Romaniassa. Kyproksella puolestaan on palanut tänä vuonna yli kaksi prosenttia valtion pinta-alasta.

Viime viikolla Ranskassa levisi tuhoisin palo vuosikymmeniin, mistä muun muassa Le Monde uutisoi. Tuli poltti 16 000 hehtaaria maastoa Carcassonnen kaupunkia ympäröivällä Auden viininviljelyalueella Etelä-Ranskassa.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Kuvat