Tuliko puukaupasta mätkyjä? Näin vältyt huojennetulta viivästyskorolta

Puukauppoja tekevän metsänomistajan on syytä varautua siihen, että verottaja haluaa myöhemmin osansa rahoista.

Metsäyhtiöt pidättävät metsänomistajille maksamistaan puukaupparahoista automaattisesti tietyn prosenttiosuuden, jonka ne tilittävät Verohallinnolle. Tämä ennakonpidätys on yleensä pienempi kuin minkä verran pääomatuloista maksetaan veroja. Niinpä metsänomistaja voi joutua maksamaan itse myöhemmin lisää veroja.

Jos veroja ei maksa oma-aloitteisesti puukauppoja seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä lisäennakkona tai jos maksaa vain osan niistä, maksamatta jääneestä osuudesta eli jäännösverosta aletaan periä huojennettua viivästyskorkoa.

Tätä vuotta koskevassa verotuksessa se on 6,5 prosenttia vuodessa.

Oma aktiivisuus avuksi

Mikä siis avuksi, jos haluaa välttyä ylimääräisiltä maksuilta?

Johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho Verohallinnosta kertoo, että kaupantekohetkellä mahdollisuuksia on kaksi.

Tulonsaaja voi esittää metsäyhtiölle puun myyntituloa varten annetun verokortin, jonka voi tilata Omaverosta tai puhelimitse Verohallinnolta. Toinen vaihtoehto on pyytää metsäyhtiötä tekemään tavallista suuremman ennakonpidätyksen. Pyyntö tulee tehdä hyvissä ajoin ennen suorituksen maksamista.

Metsänomistajan oma aktiivisuus on avainasemassa: ostaja ei yleensä esittele näitä vaihtoehtoja metsänomistajalle vaan tekee kaavamaisen ennakonpidätyksen. Se on pystykaupoissa 19 ja hankintakaupoissa 13 prosenttia arvonlisäverottomasta kauppahinnasta.

Metsätalouden pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia veroa 30 000 euroon asti. Sen yli menevän osan veroprosentti on 34.

Metsätalouden pääomatuloista on kuitenkin lupa vähentää verotuksessa kaikki tulonhankkimismenot, esimerkiksi hakkuu- ja istutuskulut. Sen seurauksena verojen määrä on yleensä selvästi alhaisempi kuin 30 prosenttia tuloista.

Tammikuussakin ehtii

Jos vuosi päättyy ja näyttää siltä, että jo maksetut ennakonpidätykset eivät riitä kattamaan edellisvuoden veroja, tammikuussa ehtii vielä toimia. Lisäennakolle voi valita eräpäivän Omavero-palvelussa.

”Jos haluaa välttyä huojennetulta viivästyskorolta, lisäennakon eräpäivän pitää olla tammikuussa”, Selkäinaho opastaa.

Jäännösverolle Verohallinto määrää eräpäivät, jotka ovat suurimmalla osalla henkilöasiakkaista elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa. 

Jäännösveron päälle tulevan huojennetun viivästyskoron määrä lasketaan sen jäännösverojen määrän mukaan, joka on maksamatta helmikuun alun ja jäännösveron eräpäivän välisenä aikana.

”Jos huojennettua viivästyskorkoa on maksettavana, Verohallinto vähentää sen määrästä 20 euroa, tai jos korkoa on kertynyt tätä vähemmän, koron määrän verran”, Selkäinaho huomauttaa.

Niinpä jos jäännösvero on korkeintaan noin 650 euroa, voi olla edullisempaa maksaa vero jäännösverona kuin lisäennakkona.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.