Tulvametsätkin suojelulistalle

Luonnonsuojelulakiesitys tuo uusia tapoja harvinaisten luontotyyppien suojeluun. Kaikki eivät ole tyytyväisiä.

Rajauspäätöksellä suojeltaisiin jatkossa myös tulvametsiä. (Kuva: Mikko Suonio)

Metsäalalla ollaan tyytymättömiä hallituksen luonnonsuojelulakiesitykseen. Kritiikkiä saavat erityisesti erilaisten luontotyyppien suojelua koskevat ehdotukset.

Luontotyypit jaetaan lakiehdotuksessa kolmeen ryhmään: rajauspäätöksellä suojeltaviin, tiukasti suojeltuihin ja uhanalaisiin.

Rajauspäätöksellä suojeltavat luontotyypit ovat tuttuja nykyisestä laista. Lakiehdotuksessa listaan on lisätty esimerkiksi sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet.

Näiden suojelusta päättää ely-keskus. Suojeltavan alueen rajat määritellään suojelupäätöksessä, ja maanomistaja voi valittaa päätöksestä.

Tiukasti suojeltuja ja uhanalaisia luontotyyppejä ei nykylaissa ole. Tiukasti suojelluiksi ehdotetaan serpentiinikallioita, -kivikoita ja -soraikoita sekä rannikon avoimia dyynejä. Niiden hävittäminen ja heikentäminen olisi kielletty suoraan lain nojalla: Suojelusta ei päättäisi viranomainen, vaan luontotyypin tunnistaminen olisi pitkälti maanomistajan vastuulla. Valitusmahdollisuutta ei olisi.

“On välttämätöntä, että suojelu perustuu viranomaispäätökseen. Ei ole metsänomistajien oikeusturvan mukaista muuttaa suojelutapaa täysin”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Uhanalaiset luontotyypit määriteltäisiin erillisellä asetuksella. Valmistelu on kesken, mutta luontotyyppejä arvioidaan olevan noin 80. Metsäalaa hiertää erityisesti lakiehdotuksen teksti, jonka mukaan ”viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan”.

”Mitä uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottaminen tarkoittaa ja tulkitsisivatko kaikki viranomaiset sen samalla tavalla”, pohtii Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo.

Maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvoksen Vilppu Talvitien mukaan riskinä on, että uhanalaiset luontotyypit jäisivät tulevaisuudessa metsätalouskäytön ulkopuolelle. Niin käy, jos puunostajat eivät jatkossa uskalla enää ostaa näiltä alueilta puuta.

Esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on eduskunnan käsittelyssä.

”Omasta puolestani voin sanoa, että on tärkeää, että perustuslakivaliokunta katsoo tämän tarkasti. Lainsäädännön pitäisi olla tarkkarajaista ja selkeää. Tässä se ei toteudu”, sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.)

Lakiesityksen plussia ja miinuksia

+ Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen erilaisten toimenpiteiden avulla nostettu aiempaa vahvemmin perinteisen suojelun rinnalle.

+ Metso- ja Helmi-ohjelmille lakiperusta.

+ Lain rakennetta ja viittauksia muuhun lainsäädäntöön selkiytetty.

­– Ekologisen kompensaation sisällyttäminen lakiin turhaa, sillä se toimii markkinalähtöisesti ja on vielä kokeiluvaiheessa.

– Taloudellisten vaikutusten arviointi jäänyt puuteelliseksi.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei yksinään riittävä syy luonnonsuojelualueen perustamiselle.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Blogit ja Kolumnit

Kuvat