Metsänhoito | 10 kysymystä etämetsänomistamisesta

1. Mitä metsään liittyviä töitä voi tehdä etänä?

Kaiken voi teettää etänä. Omalla metsällä ei välttämättä tarvitse edes koskaan käydä, jos ei halua. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäalan yritykset tarjoavat palvelupaketteja, jotka sisältävät kaiken metsäsuunnitelmasta ja metsäveroilmoituksesta oikea-aikaisten metsänhoitotoimenpiteiden teettämiseen, puukaupan kilpailuttamiseen sekä tukimahdollisuuksien selvittämiseen.

Sopimukset voi nykyisin allekirjoittaa sähköisesti. Metsätilan omistuksen siirto edellyttää yhä läsnäoloa, mutta siihenkin voi valtuuttaa toisen henkilön.

Eri toimijat tarjoavat erilaisia keinoja seurata metsän kehitystä ja hoitotoimenpiteiden toteutusta. Kuvien ja videon välityksellä voi päästä lähelle omaa metsää, vaikkei paikan päällä kävisikään.

2. Mitä kannattaa tehdä etänä?

Ainakin metsäsuunnitelma on hyvä teettää ammattilaisella. Se on perusta muun muassa hoitotoimien suunnittelulle ja ajoitukselle.

Kannattaa miettiä etukäteen, mitä metsältään haluaa, ja keskustella sitten toiveistaan eri palveluntarjoajien kanssa. Metsäsuunnitelmassa voi määritellä tavoitteet esimerkiksi puun tuotolle tai metsän luontoarvoille.

3. Kuinka paljon etäpalvelut maksavat?

Jos teettää kaiken etänä, kustannukset ovat sadan hehtaarin tilalla esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten palveluita käyttävillä noin 3 000-5 000 euroa vuodessa. Metsästä saatavilla tuloilla voi kuitenkin kattaa kulut, varsinkin jos haluaa painottaa metsän talouskäyttöä.

Karkeasti arvioituna noin 10–15 prosenttia metsän tuotosta kuluu hoitotoimenpiteisiin. Kustannuksissa on alueellisia eroja, ja mitä etelämmäksi Suomea tullaan, sitä kalliimpaa metsän hoito on. Puun hintakin on vastaavasti etelässä korkeampi.

Taimikonhoidossa olennaista on teettää toimenpiteet oikeaan aikaan. Esimerkiksi oikea-aikaisen varhaisperkauksen hinta ammattilaisella teetettynä on Etelä-Suomessa noin 300–400 euroa hehtaarilta. Jos toimenpiteet myöhästyvät, nousee hinta noin 10–15 prosenttia joka vuosi.

4. Mitä eroa eri palveluntarjoajilla on?

Suuret metsäalan yritykset (Metsä Group, Stora Enso, UPM) tarjoavat yleensä palveluita koko polku -periaatteella. Jos etämetsänomistaja haluaa päästä helpolla, voi joku näistä olla hyvä yhteistyökumppani.

Myös metsänhoitoyhdistykset tarjoavat palvelupaketteja. Niiden hyvä puoli on se, että yhdistysten tehtävänä on edistää puun myyjän eli metsänomistajan asiaa. Metsänhoitoyhdistykset myös tuntevat paikallisen markkinan, tästä on etua muun muassa puukauppojen kilpailuttamisessa.

Myös pienemmät alueelliset yritykset ovat varteenotettava vaihtoehto. Nekin tarjoavat yhä enemmän metsäomaisuuden hoitopalveluita.

Etämetsänomistajan kannattaa käyttää jonkin verran aikaa eri palveluntarjoajiin tutustumiseen. Valinnassa voi painottaa hinnan lisäksi sitä, kenen kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta.

5. Kannattaako kilpailuttaa?

Kyllä. Jos on tilannut palvelupaketin metsänhoitoyhdistykseltä tai yritykseltä, myös urakoiden kilpailutus hoidetaan metsänomistajan puolesta.

Jos haluaa kilpailuttaa itse, kannattaa pyytää tarjous muutamalta toimijalta. Yleensä työt tehdään ja kannattaa teettää urakkaperustaisesti. Hankalista kohteista metsurit voivat haluta tuntipalkan, jos työn määrää on vaikea arvioida.

Puukaupankaan kilpailutus ei ole rakettitiedettä, ja sen voi pienellä perehtymisellä tehdä hyvin itse. Kilpailuttamalla voi saada niin merkittävän hintaeron, että sillä voi kattaa metsänhoitokustannukset kokonaisuudessaan.

6. Miten etämetsänomistaja voi pitää puolensa ongelmatilanteissa?

Ensinnäkin urakkatarjoukset metsänhoitotöistä kannattaa pyytää niin, että tarjouksen tekijät ovat käyneet paikan päällä ja lähettävät kuvia perusteluiksi kohteeseen ehdotetuille toimenpiteille. Urakoitsijan tekemä omavalvontailmoitus, esimerkiksi kemerailmoitusta varten, on myös hyvä väline sen seuraamiseen, että sovitut toimenpiteet on tehty.

Jos on tilannut metsäomaisuudenhallinnan palvelupaketin, kannattaa selvittää, onko myös laadunvalvonta osa palvelua. Sekin kannattaa varmistaa, onko palveluntarjoajalla vakuutus virheiden varalta.

7. Mitä voi tai kannattaa tehdä metsässä itse?

Hyvä lähtökohta on miettiä, mitä osaa ja mitä haluaa tehdä itse. Metsänhoitotöissä helpointa on aloittaa istutuksista ja varhaisperkauksesta. Siinä säästää urakoitsijan palkkion, mutta kannattaa miettiä omia vaihtoehtokustannuksiaan. Minkä arvoista oma aika on? Onko metsän hoito pois esimerkiksi perheen kanssa vietetystä ajasta?

Jos taimikonhoitotöiden takia joutuu olemaan poissa palkkatyöstä, niin kukaan amatööri ei saa niin suurta säästöä, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Jos taas metsänhoitoa ajattelee vapaa-ajan viettona tai liikuntana, voi raivaussaha olla vaikkapa suksiin verrattava hankinta.

Itse tehtyä työtä ei kannata perustella taloudellisilla syillä. Poikkeuksena on tilanne, jossa metsän hoitoon ei yksinkertaisesti ole varaa laittaa ollenkaan rahaa, mutta metsästä haluaa silti pitää huolta.

8. Kuinka paljon aikaa metsänhoitotöihin tulee varata?

Työtahti on yksilöllinen, ja varsinkin tottumattoman on syytä varata runsaasti aikaa. Aloittelijan ja ammattilaisen istutustahdissa voi olla kymmenkertainenkin ero. Omaa jaksamista ja motivaatiota voi testata ensin pienellä alalla, etteivät työt jää kesken niin, että loput täytyy tilata kiireessä ammattilaisilta.

Realistinen tavoite taimien istutukselle voi olla kahdesta neljään päivään hehtaarilta. Taimikonhoitoon on hyvä varata vähintään kolme tai neljä päivää hehtaaria kohden.

Muun muassa metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille koulutusta raivaussahan käytössä. Oikealla tekniikalla voi nopeuttaa töitä ja varmistaa, ettei vahinkoja synny.

9. Mitä hyötyä digitalisoitumisesta on etämetsänomistajalle?

Paljonkin. Esimerkiksi metsäsuunnitelmat ovat nykyisin digitaalisia, olivat ne missä muodossa tai kenen tekemiä tahansa. Metsään.fi-palvelulla on jo runsaasti käyttäjiä, ja sen kautta onnistuu esimerkiksi tarjousten vertailu.

Etämetsänomistajille on tarjolla myös helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia, joissa löytyy esimerkiksi oman metsän kartat kuviokohtaisine tietoineen. Metsästään voi tilata vaikka dronella otettuja ilmakuvia.

Myös sopimusten solmiminen ja neuvottelut hoituvat digiaikana etäyhteyksin.

10. Miten etämetsänomistaja voi huomioida ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden?

Jos ympäristökysymykset ovat metsänomistajalle tärkeitä, asiaa kannattaa painottaa alusta alkaen keskusteluissa palveluntarjoajien kanssa. Nykyisin monimuotoisuuskysymyksistä on myös saatavilla runsaasti luotettavaa tietoa, johon voi perehtyä itsenäisesti. Metsänomistaja voi selvittää myös sertifiointia, esimerkiksi FSC-sertifikaattiin liittymistä.

Juttua varten on haastateltu Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtajaa Jari Yli-Talosta sekä Mikko Pohjolaa Rangunkorpi Oy:sta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.