Päätökset, joita raivaussahan kahvoissa taimikossa tehdään, näkyvät metsässä vuosikymmeniä eteenpäin. Taimikonhoito sanelee, minkälainen metsä taimikosta kasvaa ja kuinka paljon tukkipuuta se aikanaan tuottaa.
Taimikonhoito lisää puuston läpimitan kasvua ja tukee siten nimenomaan tukkipuun tuotosta. Ajallaan tehty taimikonhoito voi parantaa ainespuun eli tukki- ja kuitupuun tuotosta jopa 20–50 prosenttia kiertoajan aikana.
Kohti kannattavaa ensiharvennusta
Taimikonhoidolla pyritään varmistamaan kasvatettavan puuston kasvu ja elinvoimaisuus. Siinä valikoidaan kasvamaan jäävät arvokkaat tuotantopuut ja annetaan niille kasvutilaa. Näin parhaimmille puille jää käyttöön enemmän valoa, vettä ja ravinteita. Samalla tasataan pituusvaihtelua taimikossa ja varmistetaan, että kasvatettavan puuston latvus säilyy hyvässä kasvukunnossa.
Kannattavinta taimikonhoito on viljavimmilla ja tuottoisimmilla kasvupaikoilla, mutta se on perusteltua kaikkialla.
TIESITKÖ?
22 PROSENTTIA, näin paljon suurempi runkojen koko on ensiharvennukseen tultaessa hoidetuissa taimikoissa verrattuna hoitamattomiin.
20–30 PROSENTTIA, näin paljon nopeampaa taimikonhoito on keväällä ja alkukesällä, kun lehdet ja pintakasvillisuus eivät ole haittana.
2–5 VUOTTA, suurin piirtein tämän verran ajoissa tehty taimikonhoito lyhentää kiertoaikaa.
1 EURON panostus taimikonhoitoon tuottaa 3 euroa myöhemmissä hakkuutuloissa.
1 000 EUROA HEHTAARILTA, jos taimikonhoidon kustannukset nousevat vitkuttelun seurauksena näin ylös ja puusto on ranteenpaksuista, kannattaa harkita työn toteutusta energiapuunkorjuuna.
Taimikonhoidolla voidaan myös pitää tulevan ensiharvennuksen korjuukustannukset järkevinä. Korjuukustannukset nousevat huomattavasti, jos korjattavan puuston rinnankorkeusläpimitta painuu alle 10 sentin. Näin käy helposti hoitamattomassa metsässä. Kun taimikonhoito on tehty, saadaan ensiharvennuksesta kannattavaa.
Viivyttely nostaa kustannuksia
Taimikonhoitoon kuuluu pienessä taimikossa tehtävä varhaisperkaus ja varttuneessa taimikossa tehtävä taimikonharvennus. Varhaisperkauksen aika on, kun kuusen taimikko on noin metrin ja männyn taimikko on 0,5–1-metrinen. Varsinainen taimikonharvennus on suositeltavaa kuusikossa 3–4 metrin ja männikössä 5–7 metrin valtapituudessa.
Taimikonharvennusta ei kannatta jättää suositusten pituusylärajalle etenkään, jos työn aikoo teettää vieraalla. Lyhyemmässä taimikossa taimikonhoito on huomattavasti edullisempaa kuin pitkäksi venähtäneessä tiheässä taimikossa.
Viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia, sillä työmäärä kasvaa vitkuttelun seurauksena vuosittain liki 10 prosenttia. Samalla kustannukset nousevat 3–10 prosenttia per vuosi.
TAIMIKONHOIDON PLUSSAT JA MIINUKSET
+ YLLÄPITÄÄ taimikon hyvää kasvua
+ PARANTAA läpimitan kasvua ja lisää tukkipuun tuotosta
+ LISÄÄ puuston elinvoimaisuutta
+ ALENTAA ensiharvennuksen korjuukustannuksia
– KALLISTA
– RISKI juurikäävän leviämiseen, jos havupuun taimia raivataan yli viiden asteen lämpötilassa eikä kantoja käsitellä.
– YKSIPUOLISTAA puustoa, jos kaiken lehtipuun raivaa pois
Juttua varten on haastateltu Metsähallituksen metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskosta ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Karri Uotilaa sekä hyödynnetty Luonnonvarakeskuksen Metsien kasvun lisäämisen keinot ja vaikutukset- synteesiraporttia vuodelta 2024 ja metsänhoidon suosituksia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Varhain tehtyjen varhaisperkaus on erittäin kallista varsinkin rehevillä maaperillä. Kösittelykertoja tulee ensimmäiseen kymmeneen vuoteen jopa 3 kertaa jonka päälle tulevat energiapuuennakkoraivaukset kun 3-4m taimikosta vesoo vielä energiapuut 25 vuoden ensiharvennukseen. Energiapuuennakkoraivaukset istutuskuusikoissa on noussut päätyölajiksi kun varhaiset perkauksen ja taimikonhoidot eivät riitä kostealla jabravinteikkaalla maalla pitämään vesakonkasvua kurissa ensiharvennukseen. Männyn lisääntyvä uudistaminen poistaa kuivilta paikoilta kuusia ja metrin perkauksen jälkeistä kantojen kuivamista ei tulla enää näkemään kun siirrytään kuusenviljelyssä pelkästään kuuselle ominaisille maille.
Kylää täällä tehdään merkittäviä päätöksiä jo varhaisperkauksessa joidenkin toimijoiden toimesta kun siemensyntyistä koivua jätetään metrin puolentoista kuusentaimikoihin. Näin saadaan kyllä metsän kohtalo sinetöityä energiapuumetsäksi. Tietysti kaikkia toimijoita ei varmasti haittaa mutta toisilla hämmästyttää.
Metsälehdessä julkaistiin juttu, että nykytutkimuksen mukaan koivu ja kuusi kasvaa yhtä nopeasti, todellako näin on, metsälehti?
Kukaan ei ole kehottanut jättämään koivua joka väliin. 10-20% kokonaisrunkoluvusta riittää ja nekin keskitetysti kohtiin ,jotka ovat suotuisia lehtipuiden kasvattamiselle ja paikkoihin joissa lehtipuut eivät haittaa havupuiden kehitystä.
Tottakai, mutta kun et leikkaa sitä kertaakaan eli se saa kasvaa siemensyntisestä kuten metsä group kertoi metsälehdessä niin minun havaintojeni mukaan kasvavat etukasvuisina ja aiheuttavat giljotiinille sopivia kohteita 20 vuodessa. Suorittava myös itse kertoi keskusteluissa, että koivut kasvavat samaa tahtia kuusten kanssa niin jotta saataisiin selvyys tähän niin voisiko metsälehti tuoda lehteen tämän nykytutkimuksen joka näin kertoo? Pieni mmaistiainen oli vaan marraskuun lehdessä, että tälläistä on olemassa. Varmaan monen mielestä mielenkiintoinen koska perinteisesti on ajateltu, että koivu kasvaa nopeammin ja sitä kasvueroa joutu raivurilla tasoittamaan.
En ole kertaakaan maininnut ,että koivu kasvaisi samaan tahtiin kuusen tai männyn kanssa. Se”tieto”on peräisin joltakin muulta keskustelijalta.
Tuskin syntyy Finsilvan metsiin giljotiinikohteita ,koska niitä ei ole syntynyt tähänkään mennessä. Leppäpuskatkin saavat kasvaa rauhassa ,koska Group hankkii vain ainespuuta ja sitäkään ei tarvitse Finsilvan mailla suurennuslasin kanssa etsiskellä . Tilanne on aivan toinen muutamien yksityisten vatukoissa ( en tarkoita Visan metsiä). Yhtiön metsistä kertyy aina kelpo tavaraa korjattavaksi , kun th:t on tehty suositusten mukaisesti. Ei aina välttämättä suurista pinta-aloista johtuen optimaalisimmalla hetkellä , mutta ainakaan ei ole jäänyt tekemättä.
Puolustit metsä groupin tapaa jättää siemensyntyistä koivua 1metein varhaisperkauksessa. Ajatteliko joku oikeasti, että ne kasvaa samaan tahtiin kuusten kanssa vaikka ne olisi karvan verran lyhyenpiä? Ilmeisesti koska on olemassa nykytutkimusta jonka olemassa olosta on julkaistu kirjoitus metsälehdessä, että näin tapahtuu.
Ei siellä finsilvan kuivilla kasvupaikoilla varmaan kasva hyvin muitakaan lehtipuita. Leppä on aika herkkä kuiville kasvupaikoilla. Mutta rehevillä alueilla se ei ole valinta tai sen määrä. Se on vain varmaa, että mitä varhaisempi vatmrhaidperkaus niin suuremmissa ja aikaa kuluttavissa kalliissa ongelmissa sen kanssa on.
Männyn viljelyn lisääntyessä hirvipelko kuusikoiden muuttuessa ilamstopelkokuusikoiksi niin voi olla, että joudut etsimään kuusentaimikoita jatkossa paikoista missä myös lehtipuu kasvaa.
Edellä oleva artikkeli on täyttä asiaa. Esillä olevilla”asetuksilla” ei voida epäonnistua metsänkasvatuksessa. Pienellä hienosäädöllä toimenpiteiden ajoituksiin on mahdollista onnistua erinomaisesti. ”Etunoja” kannattaa pitää mielessä.