Ladataan...
Taimikonhoidossa tehdään merkittäviä päätöksiä
Taimikonhoidossa valitaan kasvamaan jäävät arvokkaat tuotantopuut.
Tilaajille
Taimikonhoidossa valitaan kasvamaan jäävät arvokkaat tuotantopuut.
Metsänhoito
Varhain tehtyjen varhaisperkaus on erittäin kallista varsinkin rehevillä maaperillä. Kösittelykertoja tulee ensimmäiseen kymmeneen vuoteen jopa 3 kertaa jonka päälle tulevat energiapuuennakkoraivaukset kun 3-4m taimikosta vesoo vielä energiapuut 25 vuoden ensiharvennukseen. Energiapuuennakkoraivaukset istutuskuusikoissa on noussut päätyölajiksi kun varhaiset perkauksen ja taimikonhoidot eivät riitä kostealla jabravinteikkaalla maalla pitämään vesakonkasvua kurissa ensiharvennukseen. Männyn lisääntyvä uudistaminen poistaa kuivilta paikoilta kuusia ja metrin perkauksen jälkeistä kantojen kuivamista ei tulla enää näkemään kun siirrytään kuusenviljelyssä pelkästään kuuselle ominaisille maille.
Kylää täällä tehdään merkittäviä päätöksiä jo varhaisperkauksessa joidenkin toimijoiden toimesta kun siemensyntyistä koivua jätetään metrin puolentoista kuusentaimikoihin. Näin saadaan kyllä metsän kohtalo sinetöityä energiapuumetsäksi. Tietysti kaikkia toimijoita ei varmasti haittaa mutta toisilla hämmästyttää.
Metsälehdessä julkaistiin juttu, että nykytutkimuksen mukaan koivu ja kuusi kasvaa yhtä nopeasti, todellako näin on, metsälehti?
Kukaan ei ole kehottanut jättämään koivua joka väliin. 10-20% kokonaisrunkoluvusta riittää ja nekin keskitetysti kohtiin ,jotka ovat suotuisia lehtipuiden kasvattamiselle ja paikkoihin joissa lehtipuut eivät haittaa havupuiden kehitystä.
Tottakai, mutta kun et leikkaa sitä kertaakaan eli se saa kasvaa siemensyntisestä kuten metsä group kertoi metsälehdessä niin minun havaintojeni mukaan kasvavat etukasvuisina ja aiheuttavat giljotiinille sopivia kohteita 20 vuodessa. Suorittava myös itse kertoi keskusteluissa, että koivut kasvavat samaa tahtia kuusten kanssa niin jotta saataisiin selvyys tähän niin voisiko metsälehti tuoda lehteen tämän nykytutkimuksen joka näin kertoo? Pieni mmaistiainen oli vaan marraskuun lehdessä, että tälläistä on olemassa. Varmaan monen mielestä mielenkiintoinen koska perinteisesti on ajateltu, että koivu kasvaa nopeammin ja sitä kasvueroa joutu raivurilla tasoittamaan.
En ole kertaakaan maininnut ,että koivu kasvaisi samaan tahtiin kuusen tai männyn kanssa. Se”tieto”on peräisin joltakin muulta keskustelijalta.
Tuskin syntyy Finsilvan metsiin giljotiinikohteita ,koska niitä ei ole syntynyt tähänkään mennessä. Leppäpuskatkin saavat kasvaa rauhassa ,koska Group hankkii vain ainespuuta ja sitäkään ei tarvitse Finsilvan mailla suurennuslasin kanssa etsiskellä . Tilanne on aivan toinen muutamien yksityisten vatukoissa ( en tarkoita Visan metsiä). Yhtiön metsistä kertyy aina kelpo tavaraa korjattavaksi , kun th:t on tehty suositusten mukaisesti. Ei aina välttämättä suurista pinta-aloista johtuen optimaalisimmalla hetkellä , mutta ainakaan ei ole jäänyt tekemättä.
Puolustit metsä groupin tapaa jättää siemensyntyistä koivua 1metein varhaisperkauksessa. Ajatteliko joku oikeasti, että ne kasvaa samaan tahtiin kuusten kanssa vaikka ne olisi karvan verran lyhyenpiä? Ilmeisesti koska on olemassa nykytutkimusta jonka olemassa olosta on julkaistu kirjoitus metsälehdessä, että näin tapahtuu.
Ei siellä finsilvan kuivilla kasvupaikoilla varmaan kasva hyvin muitakaan lehtipuita. Leppä on aika herkkä kuiville kasvupaikoilla. Mutta rehevillä alueilla se ei ole valinta tai sen määrä. Se on vain varmaa, että mitä varhaisempi vatmrhaidperkaus niin suuremmissa ja aikaa kuluttavissa kalliissa ongelmissa sen kanssa on.
Männyn viljelyn lisääntyessä hirvipelko kuusikoiden muuttuessa ilamstopelkokuusikoiksi niin voi olla, että joudut etsimään kuusentaimikoita jatkossa paikoista missä myös lehtipuu kasvaa.