Metsänkasvatuksen laskelmat ovat herkkiä metsään sidotun pääoman hinnalle eli korolle. Inflaatiolla korjatun reaalisen laskentakoron, reaalikoron perustelut ovat kuitenkin jääneet puolitiehen, vaikka se vaikuttaa harvennusvoimakkuuksiin ja edullisimpiin kiertoaikoihin.
”Metsäalalla on alettu puhua pääomalle asetettavasta tuottovaatimuksesta pääoman hinnan eli rahoituskustannuksen sijasta. Perusteettoman korkeaksi asetettu tuottovaatimus voi johtaa metsämaan vajaakäyttöön ja taloudellisiin tappioihin metsänomistajalle”, metsäekonomisti Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa.
Mitä alemmalla reaalikorolla metsään sitoutunutta pääomaa voidaan rahoittaa, sitä varovaisempia harvennuksia tehdään ja sitä vanhemmaksi metsät kannattaa kasvattaa. Se tarkoittaa entistä runsaampia puusatoja päätehakkuussa.
”Puunmyyntitulot hehtaarilla ovat sitä suuremmat, mitä alemmalla reaalikorolla puustopääoman kanssa voidaan kannattavasti toimia. On väärinkäsitys, että korkea reaalikorko merkitsisi parempaa kannattavuutta”, Leppänen toteaa.
Kiertoaika pitenee, kun korko laskee
Tapion metsänhoitosuosituksissa voi valita puolentoista, kolmen tai viiden prosentin reaalikorolla lasketut harvennusmallit. Käytännössä sovelletaan kolmen prosentin malleja.
Laskelmissa käytetty reaalikorko vaikuttaa voimakkaasti myös laskennallisesti edullisimpaan päähakkuuikään.
Prosentin reaalikorolla Etelä-Suomessa lehtomaisella kankaalla kuusikon päätehakkuu on edullisin, kun puuston valtapituus on noin 30 metriä. Viidellä prosentilla laskien päätehakkuu ajoittuisi 21 metrin valtapituudelle.
Korkea reaalikorko myös pienentää metsän arvoa. Viiden prosentin reaalikorolla kasvatettavan metsän arvo voi jäädä murto-osaan verrattuna kahden prosentin reaalikorolla kasvatettavaan metsään.
Osviittaa metsälainoista
Leppänen pohtii, miten metsänomistaja voisi hahmottaa metsätaloudessa sovellettavaa pääoman reaalikorkoa.
”Reaalikorko on käsitelty metsänhoitosuositusten perusteluissa tuottovaatimuksen kautta, mikä voi johtaa harhapoluille.”
Hän ehdottaa, että reaalikorko määriteltäisiin esimerkiksi metsän ostoon otettujen pankkilainojen koron perusteella. Siihen vaikuttavat viitekorko (esimerkiksi euribor 12 kk), pankin marginaali sekä korkojen vähennysmahdollisuus verotuksessa. Näin lasketusta nimelliskorosta vähennetään vielä toteutunut inflaatio.
Leppäsen mukaan metsän kasvatusta kannattaa rahoittaa lainalla, jos siitä maksettava reaalikorko jää alemmas kuin laskentakorko, jota metsän kasvatuksessa sovelletaan.
”Sen sijaan metsätilakaupoista laskettavissa oleva sisäinen korko ei yleensä ole vertailukelpoinen metsänkasvatuksen reaalikorkoon, mikä näyttäisi osaltaan sekoittaneen korkoajattelua”, hän toteaa.
Kaksi prosenttia voisi olla järkevä korko
Yllä kerrotuin perustein laskettu reaalikorko oli vuosina 1999-2024 keskimäärin hieman alle yhden prosentin. Se on vaihdellut noin puolen ja kahden prosentin välillä, kun parin viime vuoden inflaation aiheuttamat miinusmerkkiset reaalikorot jätetään ottamatta huomioon.
Leppänen ehdottaa, että metsänhoitosuositukset laskettaisiin kahden prosentin reaalikorko-oletuksella. Se johtaisi nykyistä runsaspuustoisempiin metsiin ja pidempiin kiertoaikoihin. Yhden ja kolmen prosentin vaihtoehdot voisivat olla myös taloudellisesti perusteluja. Viiden prosentin vaihtoehtoa tuskin voi suositella kenellekään.
”Kiertoaikojen pidentyminen lisää tuhojen riskiä, erityisesti kuusikoiden ja koivikoiden lahoamisen riskiä. Riskin kasvua ei kuitenkaan pitäisi ottaa huomioon korkeammalla metsänkasvatuksen reaalikorolla. Riski pitäisi koittaa sisällyttää puuston kehitystä kuvaaviin kasvumalleihin”, Leppänen pohtii.
Luke etsii metsänomistajia haastatteluihin
Olisitko sinä kiinnostunut osallistumaan haastattelututkimukseen?
Tarkoituksena on selvittää, millaisin perustein olet tehnyt metsiäsi koskevia päätöksiä, hakkuiden ajoituksia ja metsänhoidon investointeja, kuten taimikonhoitoa. Kuinka olet selvinnyt metsätalouden pitkän aikahorisontin kanssa, jos metsätalouden tulot ja menot ovat ajoittuneet ajallisesti kauaksi toisistaan tai oletkin joutunut käyttämään puunmyyntituloja muihin tarkoituksiin? Jos kiinnostuit, ota yhteyttä sähköpostitse: jussi.leppanen@luke.fi
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään