Uudella otteella suosavotoille

Turvemaiden metsien korjuuseen mielitään entistä useammin kesäkeleillä. Monesti se onnistuu, mutta korjuu on suunniteltava huolella.

Talvisesta maisemasta huolimatta turvemaiden puunkorjuussa vallitsee vielä normaali, tai jopa normaalia hankalampi kesäkeli.

Puunkorjaajat etsivät keinoja loputtomalta näyttävän talvileimikoiden suman supistamiseen. Siksi moni suometsien leimikko korjataan jatkossa kesäkelillä. Se edellyttää tarkentuvaa korjuun suunnittelua.

Myös korjuukoneet ja niiden varustelu ovat kehittyneet aimo askelin.

Ratkaiseva teknologiaharppaus olivat Koneosapalvelun kehittämät leveät Kopa-telat, joilla mikä tahansa metsäkone voidaan muuttaa suometsien erikoiskoneeksi.

”Niiden suosio yllätti meidät. Olemme puolessatoista vuodessa myyneet 300 paria leveitä teloja. Osa yrittäjistä asentaa leveät telat vain takateliin, osa laittaa ne myös koneen etuteliin”, kertoo myyntijohtaja Mika Aliranta.

Lokakuun viimeinen päivä Sisä-Savossa Vesannolla on kirpeän talvinen. Puunkorjaajia talven ensi puraisu ei vielä auta. Ohuen lumikerroksen peittämä ojitettu turvemaa on piripintaan täynnä vettä. Tarvittaisiin julma pakkasjakso, jotta maat jäätyisivät metsäkoneet kantaviksi.

”Pikkupakkasistakin on hyötyä. Sivutiet kovettuvat nopeasti puuautot kantavaksi”, arvioi UPM:n metsäasiakasvastaava Pertti Julkunen. Hän ostaa puuta metsänomistajilta.

Ostomiehet ovat koko vetisen vuoden jahdanneet kantavien maiden tukkileimikoita. Silti metsäyhtiöiden laarit ovat täynnä suoleimikoita, joita ei kesäkeleillä ole totuttu korjaamaan.

”Talvileimikoita kertyy halutumpien leimikoiden kylkiäisenä. Ei niitä tarvitse erikseen ostaa”, Julkunen kertoo.

Samalla talvet näyttävät käyvän yhä lyhyemmiksi. Ei siis ihme, että metsäyhtiöt miettivät keinoja korjata pehmeiden maiden leimikoita kesäkeleillä.

Ympärivuotiseen korjuuseen turvemailla ei tähdätä, vaikka Vesannolla koneet ajettiinkin lokakuulla koeluonteisesti metsään.

”Ei näitä kelirikkoaikana voi korjata, mutta heinä-, elokuussa edellytykset turvemaiden puunkorjuuseen saattavat olla paremmat kuin huonoina talvina”, koneyrittäjä Raimo Hyvärinen vakuuttaa.

Hän on osakkaana Pielavedeltä käsin toimivassa Metsäkuljetus Hyväriset Oy:ssä. Yritys toimii UPM:n avainyrittäjänä Pohjois-Savossa.

Puut pois kertakyydillä

Kesäisin turvemailla toimittaessa metsäkoneissa tarvitaan erikoisvarusteita. Niitäkin tärkeämpää on korjuun huolellinen suunnittelu.

”Teimme kuljettajien kanssa karttaharjoituksen ja hahmottelimme ennalta, kuinka korjuu-urat sijoitetaan. Maastoon ajouria ei ennalta merkitä”, Hyvärinen kertoo.

Suometsien talvikorjuussa ajourat suunnataan yleensä ojien suuntaisesti ja avattuja uria käytetään myös ojalinjoina kunnostusojituksessa. Ongelmana on, että suometsissä tavallisella 30 metrin ojavälillä ajourien osuus kasvaa liiaksi.

Kesäkorjuussa ajourat linjataan kohtisuoraan ojien yli. Kokoojaurat avattiin suometsäleimikkoa reunustaneen kivennäismaan puolelle.

”Ajourat on suunniteltava niin, että niillä ei tarvitse ajaa kuin kuin kerran”, Hyvärinen pohtii.

UPM:n Lähdekankaan tilan hoidosta vastaava metsäasiantuntija Juha Laitinen vakuuttaa, että koesavotta onnistui hyvin.

”Urapainumia oli vain muutaman kymmenen metrin matkalla, eivätkä nekään kovin syviä. Harvennukselta korjattiin puuta viisisataa kuutiometriä.”

Turvemaan puolelle ei tule ajourien risteyksiä eikä mutkia. Turve kantaa koneita kohtalaisesti suoraan ajettaessa. Mutkissa ja risteyksissä painumien vaara on suuri.

”Ojien ylityskohdat täytetään puutavaranipulla, joka viimeisen ajokerran jälkeen nostetaan pois. Tämä estää ojia tukkeutumiselta”, Hyvärinen kertoo.

Viime aikoina on esitelty tehdasvalmisteisia, puurakenteisia ajoramppeja, jotka voidaan kuljettaa metsäkoneella ja asettaa ojien ylityksiin koneen pyörien kohdalle. Niistä yrittäjä ei innostu.

”Aika hankalalta niiden asettelu ja poiskerääminen tuntuu.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 10/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Tekniikka Tekniikka