Suomessa kasvaa tuhansia hehtaareja heikosti hoidettuja visakoivikoita. Niitä pitäisi kohta harventaa, mutta mihin pieniläpimittainen harvennuspuu kelpaa?
Jos Visaseuran suunnitelmat onnistuvat, harvennusvisalle syntyy pian uutta laajaa ja laadukasta käyttöä. Visaseura käynnistää syyskuussa tuotesuunnittelukilpailun nimellä Visa Design Challenge.
”Kilpailuun kutsutuille yrityksille lahjoitetaan kilpailutöissä käytettävä visakoivu. Tavoite on löytää alle viisitoistasenttiselle puulle lisää kysyntää”, kertoo Visaseuran puheenjohtaja Pekka Valkeapää.
Kilpailuun lahjoitettava visakoivupuutavara tulee Valkeapään omista visakoivikoista. Kutsukilpailun voittaja ja 4 000 euron palkinnon saaja julkaistaan ensi vuoden huhtikuussa.
Kilpailutöiden edellytetään soveltuvan sarjatuotantoon. Suunnittelukilpailussa on myös avoin sarja, jonka palkintona on 2 000 euroa.
Pystykarsijien maratonlaji
Kilpailun tulokset voivat onnistuessaan tarkoittaa sitä, että visakoivikoiden omistajien kannattaa rynnätä talvella 2028 harvennuksia tekemään ja uutta visamarkkinaa täyttämään.
Visakoivun sorvitukista saa kahdesta viiteen euroa kilolta, oksavisasta 50 senttiä. Oksavisa tarkoittaa muita kuin sorvivisaksi kelpaavia puun osia.
Yhdestä harvennuspuusta voi saada kymmeniä kiloja myyntipuuta, joten yhden visan arvo voi olla jo harvennusvaiheessa kymmeniä euroja. Ei huono tulos 25–30 vuoden kasvulle.
Toki visakoivun karsiminen on vaatinut rutkasti työtä – ja siinä se ongelma onkin. Karkea arvio on, että kaksi kolmesta visan kasvattajasta on lyönyt jotenkin laimin kasvatuksen.
”Jotakin on jäänyt tekemättä pystykarsinnassa. Kilpaileva latva pitää leikata visakoivusta heti istutusta seuraavana kesänä”, Valkeapää sanoo.
Kun tavoitteena on 3–5-metrinen oksaton tyvitukki, karsintaa pitää jatkaa 15–20 vuoden ajan. Karsinta-ajankohta on juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Hoitamattomuus syö tuotot
Jos pystykarsintaa ei tehdä, visakoivu kasvattaa voimalla sivuoksia. Tuloksena on monihaarainen puunrunko, jossa arvokkaimman tyvitukin osuus jää lyhyeksi. Karsimattomissa visakoivuissa on riskiä myös lahovaurioista.
Valkeapäällä on itsellään visakoivikoita Vihdissä, Parikkalassa ja Kesälahdella. Viime keväänä Vihdin kirkkoherran virasta eläköitynyt mies on käyttänyt 2000-luvulla kesälomistaan aina kolmisen viikkoa visakoivujen pystykarsintaan. Nyt työ on loppusuoralla.
”Olen tehnyt itse sen mokan, että olen karsinut puita liian ylös.”
Koivun kasvu kärsii tästä. Visakoivukin on valopuulaji, jossa elävän vihreän latvuksen osuuden tuleee olla 50 prosenttia rungon mitasta.
Entä onko Valkeapäällä omaa veikkausta visakoivukilpailuun? Kenties tuote, jossa jokin osa on visakoivua, mutta ei kokonaan, Valkeapää vastaa.
Tai kelpaisihan visakoivusta tehdä vaikka muumihahmoja maihin, jossa puuta arvostetaan. Kuten Japaniin.
Visaseura
- Perustettu vuonna 1956 Heinolan hotelli Hovissa.
- Edistää visakoivun kasvatusta, käyttöä, markkinoita ja tutkimusta.
- Yli 300 jäsentä. Vuoden 2026 jäsenmaksu henkilöjäsenelle 30 euroa.
- Lisätietoa: visaseura.fi ja visakoivu.fi
- Visa
- Visan taustalla on puun jälsikerroksen toimintahäiriö.
- Puuainekseen sisään syntyy eri solukkujen aineksia sisältäviä ruskeita visajuovia.
- Puun poikkileikkauksessa näkyy visakukkakuvio.
Lue myös
Sahateollisuuden Tino Aalto: ”Hyvä, jos EU-sääntelyä saadaan järkevämpään asentoon”
Metsänhoitoyhdistykset jättävät Kuution huomenna – yhdistysten oma palvelu avautuu
Sikarutosta miljoonamenetykset heti kättelyssä
Kuution kilpailija vastatuulessa – Suomen suurin puunostaja ei aio ottaa Pino.fi-palvelua käyttöön
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään