Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto ihmettelee julkisuuteen tasaisin väliajoin nousevaa väitettä, jonka mukaan kotimaan hakkuumäärät ovat kääntyneet kasvuun sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa.
Viimeksi näin arvioi Suomessa syyskuun alussa vieraillut EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra. Hän lupaili mediatietojen mukaan joustoja Suomen metsien hiilinielujen laskentaan. Joustoja hän perusteli sillä, että puun tuonti Venäjältä Suomeen loppui, kun sota alkoi, mikä puolestaan on lisännyt Suomessa kotimaisen puun tarvetta.
”Tämähän ei pidä paikkaansa. Kun katsoo absoluuttisia lukuja, teollisuuspuun hakkuut ovat aika lailla samaa tasoa kuin ennen sotaa”, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa sama väite nousee esiin myös kotimaan ilmastopolitiikassa. Usein kuulee arvioitavan, että hiilineutraaliustavoitetta ei saavuteta, sillä metsien hakkuumäärät ovat kasvaneet.
Aalto arvioi, että väite on saanut alkunsa siitä, että se kuulostaa loogiselta sellaisen korvaan, joka ei seuraa metsätoimialan ja hakkuumäärien kehitystä tarkasti.
Takana heikkoja vuosia
Miksi hakkuumäärät eivät sitten ole kasvaneet? Aallon mukaan keskeinen syy on se, että viime vuodet ovat olleet metsäteollisuudelle huonoja. Kotimaahan on investoitu, mutta lopputuotemarkkina ei ole vetänyt.
Hän huomauttaa tosin myös, että vaikka absoluuttiset hakkuumäärät eivät ole kasvaneet, energiapuun korjuumäärät kasvoivat sodan alkamisen jälkeen hetkellisesti.
”Energiapuun huippuvuodet kestivät pari vuotta sodan syttymisestä. Sen jälkeen on tultu alaspäin. Kysyntä tuskin romahtaa kokonaan, mutta huippuvuodet ovat taakse jäänyttä aikaa.”
Se, mihin Venäjän Ukrainassa aloittama sota sen sijaan on vaikuttanut, ovat puun hinnat. Ne ovat Aallon mukaan nyt historiallisestikin ennätystasolla.
Komissiossa faktat haussa
Siihen Aalto on tyytyväinen, että komissio ehdottaa joustoja hiilinielujen laskentaan.
”Olisi suoraan sanoen järjen köyhyyttä, jos ilmastotavoitteet olisivat niin tiukkoja, että Suomessa tai Euroopassa ylipäänsä jouduttaisiin rajoittamaan hakkuita. Kai komissiossakin on tajuttu, että jos Euroopassa ei hakata metsää, hakkuut siirtyvät Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Venäjälle ja kuitupuolella erityisesti Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan.”
Huvittunut Aalto sanoo kuitenkin olevansa.
”Olen itsekin kritisoinut komissiota siitä, että siellä ei ymmärretä metsistä mitään. Nyt, kun tehdään päätöksiä, jotka ainakin vaikuttavat olevan metsäsektorin kannalta myönteisiä, niissäkin on faktat vähän haussa. Mutta hyvä, jos EU-sääntelyä saadaan järkevämpään asentoon.”
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään