Metsänhoitoyhdistysten määrä on painumassa ensi vuoden alussa ensi kertaa alle viidenkymmenen. Sen saa aikaan kolmen jo ennestään kookkaan yhdistyksen fuusio Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomeksi.
Lisää yhdistymisiä on luvassa lähivuosina, kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Hänen mukaansa useita virityksiä ja selvittelyjä on käynnissä eri puolilla maata.
Metsälehden muualta saamien tietojen mukaan fuusiota suunnitellaan ainakin Oulun seudulla, Koillismaalla ja Kainuussa. Myös Pyhä-Kalan, Iin ja Yli-Iin pienet yhdistykset saattaisivat olla liitoksessa mukana.
Yhdistyksistä asiaa ei kommentoida.
Nykyiset Oulun seudun, Koillismaan ja Kainuun yhdistykset ovat kaikki syntyneet vuosina 2018–2022 tapahtuneiden yhdistysfuusioiden tuloksina.
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi puolestaan aloitti toimintansa vuoden 2024 alussa, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen yhdistykset liittyivät yhteen. Esillä oli silloin myös yhdistyminen Lapin metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
”Fuusio ei ole ainakaan tässä kohtaa valtuustokautta ajankohtainen”, johtaja Annakaisa Heikkonen Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kommentoi nyt.
Tahti kiihtyy hiljalleen
Metsänhoitoyhdistyksille valittiin viime vuoden lopulla valtuustot vuosiksi 2025–2028.
”Uudet valtuustot miettivät nyt strategioitaan: miten ne voivat palvella muuttuvaa metsänomistajakuntaa parhaiten”, Tiirola kertoo.
Hänen mukaansa on yleistä, että fuusiosuunnitelmat realisoituvat valtuustokauden puolivälin tuntumassa ja että valtuustokauden loppua kohden niiden tahti kiihtyy.
Yhdistymisten vauhdittaminen on kirjattu syksyllä 2019 pidetyn metsävaltuuskunnan kokouksen pöytäkirjaan.
”Silloin asetettiin strateginen tavoite, että vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa toimii 20 metsänhoitoyhdistystä. Se tarkoittaa noin maakunnan kokoisia yhdistyksiä.”
”Narulla työntäen”
Tiirolan mukaan fuusioita puoltaa se, että moni metsänomistaja asuu maakuntakaupungissa ja että etämetsänomistajien määrä kasvaa edelleen.
Pienen yhdistyksen mahdollisuudet tarjota varsinkin erikoispalveluita metsänomistajille ovat rajalliset. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvä neuvonta tai luontoarvokauppa.
Fuusioista hyötyisivät Tiirolan mukaan myös yhdistysten korjuupalvelut. Kun hakkuita päästään tekemään aiempaa isommalla alueella, logistisia kuluja saadaan painettua alas. Se näkyisi parhaimmillaan parempana puun hintana metsänomistajille.
Myös tietojärjestelmien kehityskustannukset voivat nousta pienessä yhdistyksessä yhtä toimihenkilöä kohden varsin korkeiksi.
Yritykset tekevät päätökset liitoksista itsenäisesti valtuustoissaan. Tiirolan mukaan MTK kannustaa yhdistyksiä fuusioihin ”positiivisesti narulla työntäen”.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään