Metsä Group on kehittänyt omistajajäsenilleen digitaalisen luontoarvokartan, joka mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden tarkemman huomioimisen metsien käsittelyssä.
Luontoarvokartan avulla metsänomistaja voi tarkastella, missä osissa hänen metsiään on todennäköisesti suurimmat luontoarvot. Palvelu on osa Metsä Groupin omistajajäsenten käytössä olevaa digitaalista Metsäverkko-palvelua.
Luontoarvokartta perustuu avoimeen paikkatietoon, ja sen avulla voidaan laskea jokaisen metsikkökuvion osan, eli hilaruudun (16 x 16 metriä), sen hetkinen monimuotoisuusarvo. Metsäverkossa näkyvällä kartalla esitetään alueen monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden rakennepiirteiden yhteisvaikutus.
Rakennepiirteinä huomioidaan muun muassa puuston kerroksellisuus, puulajien esiintyminen, puuston tilavuus ja ikä sekä kohteen ravinteikkuus, kosteus, maaperän ominaisuudet, luonnontilaisten vesistöjen läheisyys, metsälakikohteet sekä kalliot ja jyrkänteet.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mitähän merkitystä tuolla palvelulla nyt tulisi olemaan, kun sitä ei tähänkään asti ole ollut, mutta Suomen metsien lajien elinvoimaisuus silti on maailman paras suhteutettuna metsien arvioituun lajimäärään 9498.
Lehdoissa, paahderinteillä ja kuloalueilla on yhteensä uhanalaisia lajeja 375+58+25=458 lajia,jotka ovat jo monenlaisessa suojelussa ja hakkuurajoitteissa mm. etelän lehtoja ei saa päästää vanhenemaan vanhoiksi lehdoiksi, sillä lajimäärä romahtaa.
Sitten jää vain metsien kaikista uhanalaisista lajeista 833 vai 375, kun vähentää nuo suojelukohteet, josta laskien metsälajien elinvoimaisuus onkin 375/9498= 96%, joka on maailman paras.