Tervetuloa tervaleppä!

Eino Leinon tavoin myös Suomen valtio toivottaa lepikot lehtimään. Tervaleppä nimittäin mainitaan uudessa metsitystuessa puulajina, joka voi soveltua maataloudesta ja turvetuotannosta poistuneille alueille.

Helppo hymyillä, kun tervaleppä venyy tukkimittoihin 25 vuodessa. Hymy saattaa kuitenkin hyytyä tukinostajien puutteessa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Terve päivä Pohjolahan,
terve Suomehen suvinen aika!
Terve lepikot lehtimään,
terve käköset helkkymään!”

Rohkaisevia esimerkkejä tuottoisista istutetuista tervalepikoista löytyy sieltä täältä Etelä-Suomesta, mutta myös pieleen menneitä istutuksia. Epäonnistumisen syynä on useimmiten se, että kuvitellaan kaikkien kosteiden peltomaiden sopivan tervalepälle. Vaikka tervaleppä pitää kosteudesta ja sietää tulvaa, niin seisova hapeton vesi on sillekin myrkkyä ja tiiviit savimaat yhtä hankalia kuin useimmille muillekin puulajeille. Kasvupaikan tulee olla myös ravinteikas ja lämmin. Multavilta pelloilta ja ohutturpeisilta viljavilta suopelloilta niitä voi löytää. Mesiangervot ja suuret saniaiset ilmentävät usein kasvupaikan soveltuvan tervalepälle.

Ajoittainen tulva ei haittaa tervaleppää. Kuvassa vastaharvennettu 15-vuotias tervalepikko. (Kuvaaja: Kåre Pihlström)

Lepällä lentävä kasvuunlähtö

Hyvästä siemenestä kasvatettuja tervalepäntaimia on saatavissa metsänistutuksiin, mutta rajoitetusti. Lepän istutusta suunnittelevan kannattaa siis varata taimet ajoissa.

Kun tervaleppää on istuttanut sopivalle maalle ja huolehtinut alkuvuosien heinäntorjunnasta, niin voi odottaa räjähtävää kasvua, jolle on vaikea löytää vertaista kotimaisista puulajeista. Nuori tervalepikko kehittyy niin nopeasti, että harvennukset helposti myöhästyvät ja puut riukuuntuvat.

Lepän istutusta suunnittelevan kannattaa varata taimet ajoissa.

Omille mailleni olen istuttanut tervaleppää kahteen otteeseen, 25 vuotta ja 15 vuotta sitten. Tänä talvena tein ensiharvennuksen nuorempaan metsikköön, jonka valtapituus on nyt 12 metriä. Vanhemman metsikön aioin harventaa toisen kerran, mutta kevät tuli liian aikaisin – niin kuin usein metsämiehille käy. Vanhemmassa metsikössä valtapituus on liki 20 metriä, ja siitä saisi jo tukkia, jos sille olisi kysyntää.

Leppä on aiemmin tarkoittanut samaa kuin veri. Leppäpuuhun onkin liittynyt enemmän taikauskoa ja taikavoimaa kuin muihin puulajeihimme. (Kuvaaja: Kåre Pihlström)

Hyvää tukkia

Kotimaisen tervalepän sahaus on aika vähäistä ja rautakaupoissa myytävä leppäpaneeli ja -laudepuu on yleensä balttilaista alkuperää. Helpon ja halvan tuontipuun aika on ehkä pian ohi, ja luotan siihen, että tervaleppätukeilleni löytyy kysyntää. Lepällä on värinsä ja muiden hyvien ominaisuuksiensa ansiosta käyttöä paitsi paneeli- ja laudepuuna, myös huonekalupuuna.

Kåre Pihlström

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat