Kesän korvalla – hiirenkorvalla

Hiirenkorvat koivussa ‒ vuodesta toiseen ne ilahduttavat, tuovat viestin saapuvasta kesästä. Keväinen kasvun ihme on silmuissa, jotka ovat syntyneet jo edellisen kesän lopulla.

Anneli Viherä-Aarnio kirjoittaa kollegansa Kåre Pihlströmin kanssa Metsälehden uutta blogisarjaa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Silmujen sisällä on valmiina pieniä lehtien aiheita. Kylmien talvikuukausien ajan ne kyyristelevät silmusuomujen suojassa, mutta kevätpäivien lämmetessä alkaa tapahtua! Mitä lämpimämmät säät, sitä aikaisemmin koivikot alkavat vihertää, ja ykskaks puissa on lehdet kuten Einari Vuorelan runossa ”Kevään tulo”.

”Joku päivä ja kaikki muuttuu:
on lämmin ja lehtiä puissa,
sinen seulojat salmien suissa.
Vain pääskynen enää puuttuu.”

Koivun silmut valmiina puhkeamaan. (Kuvaaja: Luke / Erkki Oksanen)

Koivun lehteen tulon ja muuttolintujen seuranta on fenologiaa

Koivun lehteen tulon ja pääskyn saapumisen kaltaisten, vuosittain toistuvien tapahtumien seurantaa kutsutaan fenologiaksi. Suomen Tiedeseura käynnisti havaintojen keruun tällaisista luonnon tapahtumista jo vuonna 1846. Sitä on tehty eri puolilla Suomea maallikkojen voimin. Tehtävälleen uskollisimpien yksittäisten ihmisten keräämät havaintosarjat ovat yli 50 vuotta pitkiä. Nykyisin havainnot kokoaa Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS).

Kansallispuumme keväistä heleyttä. (Kuvaaja: Luke / Erkki Oksanen)

Koivun lehdet puhkeavat entistä aiemmin

Pitkät havaintosarjat kertovat, että lämpiminä keväinä hiirenkorvista on päästy iloitsemaan jo huhtikuussa, mutta kylminä paljon myöhemmin. Myöhäisin koivun lehteen tulo, kesäkuun puolivälin jälkeen, oli suurten nälkävuosien pahimpana katovuonna 1867.

Havaintosarjat kertovat myös sen, että koivun lehteen tulo on aikaistunut vauhdilla, keskimäärin 8 päivää sataa vuotta kohden, ja vuodesta 1846 näihin päiviin yhteensä noin 12 päivää. Koivu on lämpömittari, jonka lehteen tulon aikaistuminen kertoo suoraan kevätkuukausien lämpenemisestä.

Koivun kukinta alkaa lehtien puhkeamista seuraavana päivänä. Pienet eminorkot putkahtavat esiin silmuista, ja hedenorkot lähettävät siitepölyterveisensä tuulen vietäväksi. (Kuvaaja: Luke / Erkki Oksanen)

Jatkoaika keväälle pohjoisesta

Heleän vihreistä koivikoista voisi nauttia usean viikon ajan siirtymällä pikkuhiljaa kevään edistymisen myötä etelästä Ylä-Lappiin, jossa koivu tulee lehteen noin kuukautta myöhemmin.

Lehteen tulevat koivut herkistävät pimeän talven synkistämän ihmismielen ja saavat romanttiset ajatukset liikkeelle. Ilmaston lämpenemisen myötä me pääsemme nykyään herkistelemään keskimäärin varhemmin keväällä kuin meitä edeltäneet sukupolvet.

Anneli Viherä-Aarnio

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat