Tutkimustietoa muuttuvista metsäsuhteista

Uudessa blogisarjassamme Tuulikki Halla, Jaana Laine ja Reetta Karhunkorva käsittelevät kaupunkimetsiä, metsäkonflikteja, muuttuvaa metsäammattilaisuutta ja metsänomistajuutta sekä metsäsuhteisiin sisältyvää ylisukupolvisuutta.

Tuulikki Halla, Jaana Laine ja Reetta Karhunkorva tutkivat metsäammattilaisten, metsänomistajien ja suomalaisten metsäsuhteita ja niiden muutoksia. (Kuvaaja: Sari Kotivirta)

Suomessa on pitkä metsien käytön historia eränkäynnistä biotalouteen. Pitkä on myös metsiin liittyvien kiistojen historia kaskimaista kaupunkimetsiin. Tulevaisuudessa kiistat liittyvät yhä monimuotoisemmin niin paikalliseen kuin globaaliin metsänkäyttöön.

Metsiä on Suomessa tutkittu yli sata vuotta. Meillä on tietoa niin metsien biologiasta ja ekologiasta kuin niiden hyödyntämisestä. Historia-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus ovat lisänneet ymmärrystä metsien roolista kulttuurissa ja yhteiskunnassa.

”Metsä. Syksy. Sienet.” (Kuva: Ulrika Hattula, Metsie-kokoelma/Lusto)

Kaikessa metsän käytössä ja myös metsäkiistoissa on kyse ihmisistä ja heidän suhteistaan metsiin. Tarvitaan ihmistieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta eli metsäsuhdetutkimusta tuottamaan tietoa siitä, millaisia merkityksiä me yksilöinä ja yhteisöinä liitämme metsiin, mistä merkitykset syntyvät ja miten ne meissä ja yhteiskunnassa vaikuttavat.

Kaikessa metsän käytössä ja myös metsäkiistoissa on kyse ihmisistä ja heidän suhteistaan metsiin.

Liitämme metsiin erilaisia kokemuksia, muistoja, tunteita, mielipiteitä ja arvoja. Metsäsuhde alkaa muotoutua jo lapsuudessa, jolloin omaksumme perheemme tavan suhtautua metsään, toimia siellä ja puhua siitä – tai olla toimimatta ja puhumatta. Metsäsuhde muuttuu elämän kuluessa. Omaksumme ja opimme uusia asioita, tietoja ja taitoja. Saamme vaikutteita niin koulussa, työssä, vapaa-ajalla ja eri yhteisöissä kuin metsässä liikkuessa. Tästä kaikesta metsäsuhdetutkimus on kiinnostunut.

Tuukka Valkaman (kuvassa) metsäsuhde: ”Synnyin talven kovimpien pakkasten aikaan helmikuussa 2018. Ensimmäisen kerran pääsin metsään noin kuukauden ikäisenä äidin rinnalla kantoliinassa. Sittemmin olen ollut metsässä mm. hakemassa minulle kastevettä omasta rannasta, istuttamassa puita omaan metsään ja aloittamassa syksyn hirvijahtikautta, tämä kaikki isän ja äidin mukana. Kuvassa olen mukana Ruokolahden Sydänyhdistyksen järjestämällä kuukausivaelluksella lokakuussa 2018.” (Kuva: Turo Valkama, Metsie-kokoelma/Lusto)

Suomessa metsäsuhdetutkimus on viime vuoden aikana edennyt riuskasti. Tutkimushankkeemme on kerännyt kattavat tutkimusaineistot niin suomalaisten kuin erikseen metsänomistajien ja metsäammattilaisten suhteista metsiin. Olemme verkostoituneet muiden metsäsuhdetutkijoiden kanssa ja perustaneet tutkimusverkoston ja tieteenalakerhon, joka on hyväksytty Suomen Metsätieteelliseen Seuraan.

Nyt alkavassa kahdeksan blogin sarjassa käsittelemme kaupunkimetsiä, metsäkonflikteja, muuttuvaa metsäammattilaisuutta ja metsänomistajuutta sekä metsäsuhteisiin sisältyvää ylisukupolvisuutta.

Jaana Laine (Helsingin yliopisto), Tuulikki Halla ja Reetta Karhunkorva (Itä-Suomen yliopisto)

Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö

Martti Torvikosken (kuvassa) metsäsuhde: ”Isäni peri metsää jonka minä perin häneltä aikoinaan. Olen koko ikäni pitänyt metsästä ja puista hyvää huolta. Olen itsekin rippikouluikäisenä ollut savotassa. Olen lapsesta saakka pitänyt metsässä olemisesta niin yksin, veljieni kuin vaimoni kanssa. Vielä yli 80-vuotiaana käyn metsässä poimimassa mustikoita ja puolukoita. Joulukuusen haen joka joulu metsästäni.” (Kuva: Anne Lyytinen, Metsie-kokoelma/Lusto)

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat