Ladataan...
Voiko harvennukset tehdä ilmastomuutoksen ehdoilla?
Harvennusmetsiäni on hoidettu vuosikymmenten saatossa kunkin ajan oppien mukaan. Osa metsistä on aikanaan luontaisen uudistamisen kautta syntyneitä, osa istutettuja tai kylvettyjä.
Tilaajille
Luonnonlaille et Pentti voi mitään. Siis sille, että mänty lähtee kasvuun vain aukossa. Joskus on nautinnollista nähdä aukkoon syntynyt mänty-kuusisekametsä, josta tiedetään, että sekasvaa paremmin kuin yhden puulajin metsät.
Yläharvennuksiin suhtaudun erittäin kriittisesti. En ole nähnyt missään tutkimusta, jonka mukaan kaikki puut kasvaisivat aina yhtä hyvin. Siis, että tuolla metsässä havaittavat kasvuerot johtuisivat vain sattumasta, ei geeneistä. Olen insinööri ja jos en ole varma kahdesta eri vasihtoehdosta valitsen yleensä varmimman. Siis alaharvennuksen. Silloin voin olla lähes varma, että kasvamaan jätetyt puutovat kasvugeeneiltään parhaat.
Luulisin, että alikasvoksella on muitakin vaikutuksia kuin pelkkä sen biomassa. Talvella sen päälle keräytyy lunta, mikä vähentää maan päällä olevaa lunta ja siten lisää routaa ja varjostus hidastaa keväällä roudan sulamista. Siis kasvukausi lyhenee. Toki roudasta voi tulevaisuudessa olla hyötyäkin.
Alikasvoksen varjostus pitää kesällä maaston viileämpänä, mikä hidastaa maapohjan eliötoimintaa. Toisaalta kuivina kesinä varjostus hidastaa kuivumista.
Varmaa tietenkin on, että alikasvus heikentää pintakasvullisuutta. Kuten edellä kirjoitin sillä voi olla muuten sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Kun tulevasta ilmastosta ei ole varmuutta, niin eipä varmaan alikasvoksen vaikuksestakaan.
Kiitos hyvistä kommenteista ja neuvoista Timppa.
Kyllä männylle taimettumista ja niiden kasvua varten varmaan täytyy tehdä riittävän suuri aukko tai ehkä onnistuu myös jos poimintahakkuu on tehty riittävän väljäksi?
Tuo alikasvoksen vaikutus on varmaan juuri niin monisyinen kuin Timppa kuvasit. Vaikutus ruotaan ja maanpinnan lämpöön on varmaan juuri noin, ongelmahan tässä on juuri se , että kun ei oikein tiedä kumpi on parempi jatkossa – routa vai lisälämpö?
Kun lukijoissa on paljon moto-kokemusta niin olisi kiva kuulla itse tekijöiltä myös miten jätetty alikasvos todellisuudessa haittaa moto-työtä ja miten? Siis minkälainen alikasvos ei todellisuudessa vielä liikaa haittaa moto-työskententelyä?
Tuosta männyn uudistumisesta. Meille oli aikanaan tehty raju harvennus männikköön. Puita oli luokkaa 180 runkoa/ha. Noin neljännelle osalle kuviota oli 15 vuodessa syntynyt luontainen taimikko, joka täydennysistutuksen jälkeen kelpasi kasvatukseen. Lopulla ei oikeastaan mitään taimikkoa. Heinikko oli estänyt taimettumisen. Istutettiin kuuselle. Osin laikutettuun, osin käsittelemättömään maahan. Vuosikymmeniä kestänyt typpilaskeutuma on parantanut heinän kasvuoloja merkittävästi.
Toinen huomio noista alikasvusmännyistä oli se, että ne maistuivat hirville hyvin toisin kuin vieressä olevan siemenpuuasentoon hakatun kuvion mäntytaimet, joiden päältä siemenpuut oli hakattu.
Kolmas havainto oli tietenkin se, että kaadettaessa lähes kuution puiden latvat luutivat tehokkaasti taimia, mikä osaltaan vaikutti taimikon harvuuteen.