Ladataan...
Kolumni | Kannattaako ennallistaminen rahallisesti?
Tilaajille
Metsänomistus
Ennallistaminen on mielikuvitusleikki. Se vähä mitä tiedämme entisestä, on että sitä on jokainen menneen ajan hetki.
Veikselin jääkautta vanhemmista ajoista geologit kertovat tietävänsä, että maapallolla on aina ollut vettä ja lämpötila pysytellyt veden jäätymis- ja kiehumispisteiden välillä.
Tiedämme hyvin vähän siitä millaisena nyt uudistettava niitty paljastui Litotinameren alta, mutta sitä tuskin ovat kaivinkoneet myllertäneet tai kukaan sinne multaa tuonut. Luonto on tehnyt tehtävänsä, tuskin tuntee pakkivaihdetta, vaan luo uutta.
Melkein kaikki suotkin saadaan tuottamaan puuta 20 välein ojittamalla, puusto hoitamalla ja tuhkalannoittamalla.
Kasvava puu sitoo hiiltä ja auttaa näin ilmakehää, tuottaa kestävää raaka- tai polttoainetta, antaa työtä ja tukkee maaseudun pärjäämistä.
Suon ojittaminen lopettaa metaanivuodon ja puun kasvun kanssa muuttaa suon voimakkaasti hiilen sitojaksi, vaikka tuvetta hajoaakin.
Ennallistaminen tekee juuri päin vastoin.
Siksi se on hölmöläisten hommaa, jolle joskus nauretaan ja fiksut nauravat jo nyt.
Veli-Jussi kirjoittaa asiaa, jota hän ei ole yksin puoltamassa.
P.A. Gadd väitteli 1776 Turussa soiden synnystä ja osoitti niitä syntyvän järvien umpeenkasvun lisäksi metsämaiden soistumina. Soiden pelättiin valtaavan koko maan, kun se kiipeää kalliollekin.
Saarijärvellä kotiopettajana toiminut Runeberg julkaisi 1830 runon Bonden Paavo, ylistyksenä suon ojittajan sitkeydestä.
1884 Suomen Metsänhoitoyhdistys vaati ojituskokeiden perustamista metsän kasvun edistämiseksi soistuneilla mailla.
Soita on kuivattu muuallakin. AI kertoo Saksassa käytetyn turvetta jo pronssikaudella ja soita olevan vajaa 2 milj. ha joista 95% ojitettu. Luulen niitä nyt kutsuttavan nummeksi (Heide).
”Auf der Heide blüht ein kleines Blümelein ….. und das heißt ….. Erika.”
Rabkassa soita kerrotaan olevan 13 milj. ha ja niistä puolet ojitetun 1900-luvulla.
kun valtio tukee ja kun laskelmissa ei huomioida korkoa samalla tavalla kuin muissa taloudellisissa investoinneissa niin mielipiteet ovat puhdasta propagandaa.
Kuskapa osaa laskea esimerkiksi jonkun kosteikkoalueen investoinnin arvon laskemalla eurohinnan mitä alue sitoo typpeä tai edes sitä kuinka paljon näkösyvyys vedessä on parantunut kosteikon myötä. Myönnän kyllä, en ymmärrä itsekkään mutta ajattelen niin että jos metsänuudistaminen maksaa 1500 Euroa per hehtaari, niin montako kuutiota se vaatii kuitupuuta tai tukkipuuta …. ihmetellä täytyy että kiertoaika 50 vuotta on hyvä.