Keskustelut Metsänhoito 1200 – 1400 kuusentainta per ha?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 156)
  • 1200 – 1400 kuusentainta per ha?

    Onko kenelläkään kokemuksia, mitä siitä seuraa, jos istuttaa 1200 – 1400 kuusentainta hehtaarille Etelä-Suomessa, OMT pohjijlle? Taimikonhoidot normaalisti, kenties EH:n väliin jättö.

  • Jätkä

    Jos puita on vain 1300 kpl/ ha, niin ensiharvennuksen saa unohtaa. Kyllä se on sitten vähän myöhemmis kakkosen vuoro.

    Kuitenkin laadun takia olisi hyvä ns ”särkymisen vara” olla, koska tavoitehan on hyvälaatuinen tukkipuu.

    jees h-valta

    Puuki tosiaan voi unohtaa sen enskarin noilla tiheyksillä, siitä tosiaan jätkän linjoilla että myös laatuvaraa pitää olla. Tässä Visakallon jutustelussa on sekin kumma ristiriita että jos hän väittää hyvinkin pärjäävänsä haavan kasvattajalle kolmella kuusihakkuullaan ja kuitenkin jo ensimmäinen torpataan ”säästösyistä”. Hyväähän tässä on kuusen käsittelyjen vähenemä koska se turha enskari tuotokseltaan jää pois. Ehkä kahden, eli yksi harvennus ja päätehakkuu kuusikossa olisi hyvä mutta se tehdään kyllä laadusta tinkien. Toki bulkkia saa kasvattaa mutta ei pidä sitten itkeä jos sitä kuuluu rahdattavan sellutehtaalle. Ehkä kriteeritkin vielä hinnan kovetessa alkavat kiristyä.

    jees h-valta

    Näin ilman yhtäkään kuusta istuttamattomana (korjaan, yksi UPM:n lahjoittaman istutus) voin silti kyllä ainakin näiltä Satakunnan rehevyyksiltä sanoa että useissa kohteissa tuhoprosenttikin on sentään melkoinen. Seuraan juuri ammattilaisten tekemää kuusen istutusta lähes joka ilta rajan takana ja olisin tehnyt lähes kaiken erittäin paljon toisin kuin siinä tehtiin. Kuusikon päätehakkuun jälkeen siinä oli hengenvetokesä ettei tapahtunut mitään. Sitten seuraavan syksynä käytiin tyhjää pohjaa vielä varmuuden vuoksi raivaamassa ja raivattavasta selvästi oli pulaa koska tupattiin minunkin puolelle paikoin. Pienetkin männyn ja kuusen luontaiset pätkittiin. Sitten se isoin hölmöys. Rehevän heinikon (liian harvaa edellinenkin kuusikko) pohja koitettiin kääntömätästää aukon pinnan ollessa takatalven myötä viisi senttiä jäässä. Heiniä riivittiin jäistä pintaa myöten kasoihin. Paikoin oli kävellen tosi liukkaita paikkoja. Eli mitään muokkauspohjaa ei tullut. Sitten heti maan sulettua alettiin samaa hyömyä istutus joka meni syteen ja todella saveen. Oli aika hakua ollut istutus. Silti taimia oli läiskitty kyllä runsaasti. Tuhovaraa oli mutta kyllä sitä tarvittiinkin. Vieläkin elämästä kamppailu jatkuu tänä kesänä eikä juurikaan kovin voittoisasti. Tämä kuivuus tappaa tehokkaasti olemattomalla juurakolla olevat kitutaimet. Sen sijaan hieskoivukanta on taas voimissaan ja heinikko rehottaa jo pontevasti.

    Timppa

    Kasvatustiheys luokkaa 1300-1600 on tietenkin paras.  Luonnontaimiin en usko.  Ne näyttävät tulevan yleensä sen istutustaimen viereen, missä kosteusolot ovat parhaat.

    Istutustheys riippuu myös siitä, kuinka paikkakunnalla esiintyy tukkimiehentäitä.  Helposti parikymmentä prosenttia menee niiden suihin.   Ei se parinsadan taimen istutus niin suuri investointi ole, että sen vuoksi kannattaisi OMT-pohjalla lähteä istutusmäärissä pihistämään.

    Yhden harvennuksen malli tuntuu epätaloudelliselta.  Siinähän jätetään ksasvamaan jotain 700 runkoa päätehakkuuseen.  Merkitsee, että runkojen keskitilavuus on 400 m3/ha  hakkuussa on 570 l kun  vaihtpoehtona olisi sama puumäärä 500 rungolla, jolloin tilavuus onkin mkeskimäärin 800 l.  Siis ksasvatetaankin päätehakkuuseen niitä kuituja kuituina, jotka normaalimenetelmällä hakattaisiin jo aiemmin ja samalla saadaan vbähemmän tukkia.

    Kasvatuksessa on mielestäni oleellista se, että harvennukset tehdään mieluummin vähän etuajassa jolloin puun kasvuvoima säilyy parhaiten.  Viivästetty harvennus pienentää vihreän oksiston määrää, mitä tappiota ei puu taida saada koskaan kiinni.  Ja tästä kasvu kärsii.

     

     

    Puuki

    Ensiharvennus = 1. harvennus joka tehdään taimikonhoidon jälkeen ja jossa saadaan myyntikelpoista puuta. Ei sen ensimmäisen harvennuksen puiden ole pakko olla niin pieniä , että niistä ei saisi jo pikkutukkeja tehtyä.

    Jees-miehelle : ei niitä ainakaan kaikkia  naapurin tekemiä  virheitä kannata metsänuudistamisessakaan apinoida .

    Taimikon optimitiheys vaihtelee kasvupaikan mukaan ja harvempi kasvatustiheys nopeuttaa järeytymistä, jos taimikonhoidosta huolehditaan . Jos hakkuutuloja saadaan esimerkiksi 5 vuotta norm. aiemmin nopeamman järeytymisen ansiosta, niin sillä on myös merkitystä kannattavuuteen. Suositustiheydet on hyvä lähtökohta mutta niitä voi soveltaa tilanteen mukaan.

    .

    Jätkä

    ”Ensiharvennus = 1. harvennus joka tehdään taimikonhoidon jälkeen ja jossa saadaan myyntikelpoista puuta. Ei sen ensimmäisen harvennuksen puiden ole pakko olla niin pieniä , että niistä ei saisi jo pikkutukkeja tehtyä.

    Jees-miehelle : ei niitä ainakaan kaikkia  naapurin tekemiä  virheitä kannata metsänuudistamisessakaan apinoida .”

    Voihan sen noinkin määritellä, Taimikonhoidonkin kun jättää myöhempään ajakohtaan, voi taimikonhoidinkin tehdä avohakkuuna heti satavuotiaaseen metsään.

    Jos enskasta tulee tukkia, niin joko ollaan rajusti myöhässä, hakataan harsien, taikka ainakin tukit ovat Ö-laatua.

    Puuki

    Juuri joku taisi edellä kertoa, että max tuoreoksa on kuusitukilla 7 cm. Samalla hinnalla menee kuin ohutoksasempikin eikä ne oksat ehdi  7 cm:ksi kasvaa ennen päätehakkuuta kuitenkaan .

    Timppa

    Esimerkkitapaus.

    Tuoreen kankaan kuusikko 30 vuotta 1,6 ha.  Tilavuus elokuusssa 158 m3/ha ja pituus runsaat 13 m.  Runkoja 1520 kpl/ha.   Siis n. 100 l/kpl.  Saattaa löytyä joku tukkikin.

    Metsäsuunnitelma antaa harvennusvuodeksi 2023.  Harvennetaan elokuussa.  Tapion harvennusmallinkin mukaan etuajassa. Minusta kuitenkin näytti olevan harvennuksen tarpeessa.  Mielenkiintoista nähdä paljonko tulee puuta.  Tämän vuoden tyyliin saadaan lähes sama hinta kuin aukosta.

    Sitä ette kuitenkaan usko, mutta totta on.  Nimittäin se, ettei tälle kuviolle ole tehty mitään istutuksen jälkeen.  Leppää ei kasva ja muut mahdolliset lehtipuut ovat hirvet syöneet.

     

     

    Timppa

    Vielä kommentti tuohon Jessen ”hengenvetokesään”.  Saattaisiko syynä olla tukkimiehentäi?  Meillä nimittäin sellainen iskee pahasti hakkuun jälkeisenä kesänä ja siksi jätetään välikesä.  Muutama vuosi sitten oli kyseessä kuvio, jonka arvelin heinettyvän ja sen vuoksi yritin, että istutetaan heti hakkuuta seuraavana kesänä.  Heinettymisen suhteen olin oikeassa.  Kuvio todella heinettyi.  Muokkauksesta huolimatta tukkimiehentäit tulivat ja söivät n. 70 % taimista istutusvuonna.  Toki saatiin vakuutuksesta korvaus.  Täydennysistustaimet jouduttiin sitten auttamaan sieltä heinien alta.

    Apli

    OMT  1800 kpl / ha on se määrä jota olen laittanut ja laitan jatkossakin.. kun maa on hyvää puu kasvaa…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 156)