Keskustelut Puukauppa Aavistushakkuiden vuosi 2022

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Tolopainen

    Tämä Euroopan touhuilu on täysin mielipuolista. Ei ennen talvisotaa keskusteltu luonnonsuojelusta. Mahtaa Putlerilla olla naurussa pitelemistä, vaikka tuo iskander ohjukset Euroopan rajalle, täällä edelleen vain keskustellaan kololintujen pesistä. Niillä nyt vain ei ole mitään geopoliittista merkitystä.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos EU ja Venäjä yhtyisivät yhdeksi maaksi, ratkeaisi ainakin susien ja valkoselkätikkojen suojelutasot ja lahopuiden riittävyysasiat kerralla.

    Puuki

    Musta nokipilvi näytti pöllähtelevän venäjäläisistä panssareista . Ei ne ole ehkä kiinnostuneita valkoselkätikkojen hyvinvoinnista yms. kun ei muidenkaan hyvinvoinnista välitetä.

    jees h-valta

    Mitäs valkoselistä mutta valkovenäjällä ollaan näreissään kun mullaavat maat kuralle.

    Visakallo Visakallo

    Ukraina tuottaa n. viidesosan maailman viljasta. Voi jäädä toukotyöt siellä huonolle tekemiselle tänä keväänä. Lannoitteet ovat samaan aikaan kalliita ja paikoitellen kiven alla. Jokohan olisi laitettava peltokoivikot nutulleen ja noukittava kannot ylös. Maat kasvavat metsän jäljeltä pari vuotta oikein hyvin ilman lannoitustakin. Nyt alkoi viljanviljely Suomessa kannattaa!

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen: ”Esimerkiksi on paljon tulkinnanvaraa siinä mikä katsotaan missäkin maassa ennallistamista vaativaksi kohteeksi.”

    Pitää tässä yhteydessä myös aina kysyä, että mihin aikakauteen halutaan ennallistaa?

    Kun meillä ojitettiin käkkärämäntyä kasvavaa suota, niin ojasta nousi melkoinen määrä puuta. Suuriakin tukkipuita, joista pintapuu oli jo täysin lahonnut, mutta sydänpuu ja oksankohdat olivat ihan kovaa puuta.

    Olen sitten suoalueen ennallistanut metsäksi, kohtuullisen hyvin mänty kasvaa.

    Suohan ei tokikaan ole minkään alueen alkuperäinen olomuoto. Kun maa paljastui aikanaan jään alta, se vähitellen metsittyi. Kasvillisuuden lisääntyessä se alkoi pidättämään liian paljon vettä. Kuvaan tulivat rahkasammale ja muut vettä pidättelevät kasvit ja soistuminen alkoi, puut kuolivat ja kaatuivat lopulta.

    Jääkauden jälkeen jäi myös huomattava määrä lampia ja järviä. Osa niistäkin soistui vähitellen.

    Nyt sitten ituhipit pitävät suota jonkinlaisena pyhänä ja alkuperäisenä maaston olomuotona, jota palvotaan kuin jumalaa ja kaikkien ojien tukkimisellä yritetään suon määrä maksimoida.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin Taneli! Kaikki suomme ja metsämme ovat nuorempia kuin 10000 vuotta, jolloin viimeisin jääkausi loppui. Kuten Matti Kärkkäinen totesi kolumnissaan 18.2.2022: ”meille ei ole lyhyenä evoluutioaikana kehittynyt vain Suomeen rajoittuvia lajeja”. Merkittävin poikkeus sääntöön on saimaannorppa.

    Puuki

    Hyvin puuta kasvavia on tosiaan monet suot olleet jossain vaiheessa.  Kun kaivettiin ojia 2000-luvulla erään turvepeltoheiton metsityskohteella,niin sieltä löytyi isojen tukkipuiden jäänteitä ja koivun tuohia joista näki koivun kasvaneen myös hyvin.    Soistuneet vesialueet ja  soistuneet kangasmetsät on myös olleet jotain muuta kuin aina suota.    Soistuma saattaa päällepäin näyttää suolta mutta ohuen suoturvekerroksen alla on kivennäismaata ja melko pienellä vaivalla kasvupaikka saadaan ennallistettua uudestaan hyvin puuta kasvavaksi.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos palattais myös siihen otsikon aiheeseen eli aavistushakkuu.

    Jos metsä on hoidettu hyvin ja hoidot sekä hakkuut tehty ajallaan, niin aavistushakkuu on sama kuin liian varhainen uudistus tai liian varhainen harvennus.

    Sekä harvennuksia, että uudistuskakkuita on paljon jätetty tekemättä, silloin kun sopiva aika olisi ollut. Saattaa olla jopa vuosikymmenienkin viiveitä. Tätä taustaa vasten kun ajattelee aavistushakkuita, niin ne taitavat olla pääosin vain hyväksi Suomen metsätaloudelle ja sen tuottokyvylle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Myös viherpiiperot voisi aavistusheittää ulos hallituksesta. Mitä ne siellä enää tekee kun sota mullistaa koko euroopan kenturat ja saattaa vielä tehdä peruuttamattoman luonnon/ihmisen tuhon.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)