Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Äkkiä käräjäoikeuden määräämä uhkasakko perintään! Puutavaran viennin pysäyttäminen hetkellä jolloin rahaa tehdään on anteeksiantamatonta! Vahingonkorvausvaatimukset täysimääräisenä perään! Suomalaisen yhteiskunnan riesa nykyään – AKT!
Uutisoivat 23.1.2023 että tuotanto alkaa 2026. Olen pitänyt norjalaisia aina tolkun sakkina, ei kai ne tänne ole tulleet valehtelemaan.
Raahe jäi kakkoseksi investoinnissa koska Raahessa tuotetaan terästä edullisemmin kuin Luulajassa. Siellä tehtaan saneeraus olisi joka tapauksessa ollut tehtävä.
Meinaatko Arto että sosiaalinen minimitaso löytyy: Puolasta , Unkarista tai muista vanhoista itäblokin maista jotka kuuluvat eu:n. Noita sosiaalisia minitasoja ruikuttaa juuri ne jotka niitä eniten käyttävät. Tosin sanoen he elävät paremmalla tulotasolla yli oman varallisuuden yhteiskunnan tuella. Tämä ei tarkoita sitä etteikö terveydenhuoltoon, investointeihin tai koulutukseen verovaroja voisi käyttää. Yleensä verovarojen käytössäkin voisi olla hyötynäkökohta. Mikä hyödyttää enemmän ja euroille saadaan paras vaste.
Kyllä palstalla sosialistit tunnistaa, yhteiskunnan sosiaalisia etuja pidetään itsestään selvyytenä. Kyllä köyhtyvän maan on leikattava saavutettuja etuja, jos meinataan selvitä. Sitten taas teollisuudesta sen verran, kyllä UPM ei Suomea suuremmin tarvitse, mutta Suomi kylläkin. Kyllä he tehtaan lakkautuksesta tulevat ilmoittamaan lähitulevaisuudessa on ennustukseni, kuten Apli aprikoi. Suomen päästöt korjaantuu, kun Raahen terästehdas suljetaan vihreän siirtymän piikkiin. Kiinassa päästöt eivät rajoita teollista tuotantoa, siellä ilmeisesti omat ratkaisut luovia.
Myös Raahen terästehdas on tarkoitus muuttaa myöhemmin fossiilivapaaksi. Miksi siiten suomi on allekirjoittanut sellaisen sopimuksen ja ei sitten sen mukaan elä. EU voi tietysti tehdä asiasta ison jutun jolloin suomen maine menee sen sileän tien.
Kauppalehden kirjoituksesta löytyi syyt miksi Ruotsi voitti investoinnin. Ikääntyvä ja velkaantua maa, jolla ei ole Ruotsin tavoin varaa tukea investointeja. Ja hallitus ajaa maata yhä synkempään kurimukseen.
Höpöhöpö. Kauppalehden velvollisuus on muistuttaa ja korostaa lakkojen vaikutusta. Poliittisia lakkoja ei kovin paljon ole ollut. Saksa ja Ranska ovat huomattavasti lakkoherkempiä maita. 2010 luvulla Suomessa menetettiin 40 työpäivää lakoissa 1000 työntekijää kohti, Norjassa 66, Tanskassa 54 ja Ranskassa 125.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään