Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Äkkiä käräjäoikeuden määräämä uhkasakko perintään! Puutavaran viennin pysäyttäminen hetkellä jolloin rahaa tehdään on anteeksiantamatonta! Vahingonkorvausvaatimukset täysimääräisenä perään! Suomalaisen yhteiskunnan riesa nykyään – AKT!
Puukilla on liikuttavan positiivinen käsitys minun kyvystä ylläpitää yhteiskunnan palveluita. Kirjoitin ”Minusta veroja voisi minun tuloluokassa maksaa enemmän, jos sillä voitaisiin pitää yhteiskunnan palvelut pyörimässä.” Tähän tuskin minun varat ja tulot riittävät tai sitten puheet valtiontalouden konkurssista ovat pahasti liioiteltuja.
Ei ole erityistä tarvetta kuulua niihin tai näihin, enkä ketään itsekkääksi moittinut. Totesin vain viesteistä sen, ettei näytä säästökohteet osuvan esittäjien omiin tarpeisiin. Itsekkyyden ja oman tai oman ryhmän edun tavoitteluun jää vielä jonkinlainen rako…jos osui herkkään kohtaan… Talkoisiin voi osallistua monin keinoin ihan omista jutuista tinkimällä. Pienistä puroista syntyy isoja virtoja.
Tulojen vähentäminen ei ole kansantaloudellisesti järkevää toimintaa. Pitäisi vain saada enemmän aikaiseksi.
Eläkeläisiltä pitäisi leikata.
Eläkeläisillä on eniten varallisuutta, säästöjä ja omaisuutta, joten indeksikorotukset eläkkeisiin lisää varallisuuseroja ja epätasa-arvoa.
Tyypillisesti eläkkeellä oleva pariskunta tarvitsee vähiten lisää rahaa verokassasta. Lapset ovat lähteneet omilleen. Talo, mökit, harrastusvälineet ja velat on maksettu. Metsää on ostettu ja peritty.
Ennen sotia syntyneiden ikäluokat (ennen vuotta 1940) olivat niitä oikeasti pienituloisia eläkeläisiä ja heikossa asemassa olevia. Mutta vuosikymmenet vierivät, 20- ja 30-lukujen sukupolvet alkavat olla hiekkahoidon puolella.
40-, 50- ja 60- lukujen ikäluokat ovat Suomen kultapossukerhoa. Säästöt, sijoitukset ja metsät tuottavat korkoa korolle. Varallisuus alkaa vain kasaantumaan siinä vaiheessa. Rahaa tulee enemmän kuin eläkeläiset käyttävät sitä. Lisäksi kyseiset ikäluokat ovat nuukia elämäntavoissaan ja vanhana sitä muutenkin kuluttaa vähemmän. Esimerkkinä oma äitini käy monesti vuoteen sisarensa kanssa ulkomaan matkoilla ja päivittelevät, kun saavat eläkeläisalennuksia Suomessa niin monesta asiasta. Varallisuutta ja muhkeat eläkkeet heillä. Että nuorempi polvi niitä alennuksia enemmän tarvitsisi!
Onko tämä vain oma yleistykseni ja mututuntumaa, todistakaa että olen väärässä!
Vallalla oleva yleistyshän on heikompiosaisista eläkeläisistä, jotka elävät köyhyydessä. Tätä retoriikka kuulee päivän politiikassa enemmän kuin omaa näkemystäni. Nyt siis vuodet ovat nytkähtäneet eteenpäin ja ei ole enää 1920-luvulla syntyneitä oikeasti köyhiä eläkeläisiä.
Mutta mielenkiintoista, että esimerkiksi pörssiyhtiö Mandatum näkee varallisuudenhoidon megatrendinä, eikä usko demareiden puheisiin kurjistuvasta kansasta. Että juurikin ihmisille kertyy nykyään varallisuutta, kuten kuvailin uusien eläkeläisten ikäluokkien tilannetta.
Eläkeläiset tarvitsevat terveyspalveluita, joista nyt leikataan. Eivät eläkeläiset tarvitse rahaa ja eläkkeiden indeksikorotuksia, vaan ne terveyskeskukset joka kylään!
Tämä on sitä päätöntä demaripolitiikkaa, josta ei päästä vaan eroon vaikka nyt olisi eri päättäjät.
Nostokoukulta jäi Rydmanin kommentin konteksti kertomatta. Nikkelistä ja sen tuonnista ja prosessoinnista oli siis kyse….taisi myös kertoa, että pakotteet pitää valita niin, että niillä on tavoitteen mukainen vaikutus. Kuten Suomi ja EU pääpiirteittäin on tehnyt.
Uutisissakin oli juttua tuosta kaupasta. Kuparin, jota paluukuormissa Venäjälle menee, sanottiin olevan elintärkeä raaka-aine sotateollisuudelle. Pakotteilla ei taida juurikaan olla vaikutusta venäjän sotateollisuuteen, eikö se konteksti pitäisi sieltä löytyä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään