Ampiainen on vaarallisempi kuin kaikki Suomen suurpedot yhteensä
Sent on: 24.6.2012, 22:41
Tilastokeskuksen kuolinsyylukujen perusteella ampiaiset aiheuttivat vv. 2001-2006 kaikkiaan seitsemän kuolemantapausta maassmme, keskimäärin yhden kesässä.
Ne ovat siis vaarallisempia kuin kaikki Suomen suurpedot yhteensä.
Olet aukusti oikeassa ja kaikkein huvittavinta on että suurinta porua pedoista pitää aikuiset raavaat miehet.
Olen aika monesti tuolla pohjois-satakunnan tiluksillani törmännyt pedoista kertoviin merkkeihin luonnossa mutta en vielä tähän päivään mennessä ole kyllä siitä murheita ottanut.
Muunmuassa kaivurimies sanoi pelänneensä menoa kaivurille kun jatkoi seuraavana aamuna ojitusmätästystä. Olisi kuulemma tehnyt mieli ajaa kilometrin siirtomatka kaivurilla eikä kävellen.
Todella huono ja epäonnistunut vertaus, joka säilyttää kuitenkin petojen arvaamattomuuden ja vaarallisuuden. Ampiaispesän pystyy kiertämään ja hävittämäänkin jopa ilman jonninjoutavia lupia.
Sama käytäntö pitäisi ehdottomasti olla myös suurpetojen suhteen. Kun peto näyttääntyy niin eikuin nirri pois. Sillä tavoin toimisi myös petojen luontainen kunnioittaminen ihmisiin päin.
Suurpetojen, erikoisesti suden, joka on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ravintoketjun huipulla, liian vähäinen määrä on tuottanut ja tuottaa jatkossa yhä syveneviä ongelmia lähes karvattomalle trooppiselle päiväeläimelle, joka on eksynyt kauas ekologisesta lokerostaan joka on palmun alla ja joka ei ole millään muotoa uhanalainen.
Aloitukseni oli ainoastaan kuolleisuuslukuihin perustuva tilastollinen tosiasia.
En lainkaan epäile, etteikö petojen pelkäämisellä tai vihaamisella ole perusteita esim pienten koululaisten pitkillä matkoilla, lammasfarmareilla tai poronkasvattajilla.
Tilastot eivät valehtele , mutta eivät ota tunteita huomioon.
Onko se, Miisu, teilläpäin sama juttu kun täällä?
Maamehiläinen on erityisen ärhäkkä, sieltä tulee taattu tälli, jos se pesä tuulenkaadon alta löytyy. Toisaalta nuorehkoissa kuusissa roikkuvat pesät ovat huomattavasti rauhallisemmin kansoitettuja. Niistä harvemmin tällin saa, vaikka pesä vaurioitusikin.
Oletteko huomanneet, että kuivina kesinä ampiaisten myrkky olisi voimakkaampaa kuin sateisina kesinä? Olen kuullut näin väitettävän. Kerran 90-luvun loppupuolella astuin raivatessa maa-ampiaisen pesän päälle, ja kumpaankin jalkaan tärähti puolentusinaa laakia. Olo alkoi muuttua aika huonoksi, mutta kyypakkaus korjasi tilanteen varttitunnissa melko siedettäväksi.
Suomessa pitäisi käyttää D-vitamiinia lisäravinteena läpivuoden vähintään 50 mikrogrammaa päivässä,ja se tulisi ottaa riittävän rasvamäärän kera jotta imeytyminen olisi hyvä.
mikäli joutuu käyttämään kortisonia säännöllisesti,niin riittävän kalsiumin ja d-vitamiinin käyttö on todella tärkeää.
Ja pitää muistaa myös miten paljon D-vitamiinilla on muita positiivisia vaikutuksia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.