Arvelisin että Perko avasi tämän ketjun, koska ärsyyntyi jiikoo-ketjun pilaamisesta kaikenlaisilla rönsyillä. Laitan siis tähän aiemman laskelmani. Kun ihmisen mieli ei jaksa kiinnostua pitkän ajan päässä tulevaisuudessa tapahtuvista asioista, saattaisi metsän kiertoajan pätkiminen osiin helpottaa talousasioiden hahmottamista. Kun nykyinen metsälaki ei tunne vähimmäiskiertoaikoja eikä uudistamiskypsyyden järeys- tai ikärajoitteita, missä tahansa vaiheessa voidaan päättää, jatketaanko rahojen pitämistä metsässä vai otetaanko niitä ulos sieltä.

*

https://fiksukuluttaja.fi/korkoa-korolle-laskuri/

Ensiharvennus

Jos oletetaan uudistamiskuluiksi vaikka 1000 euroa, sijoitusaika 20 vuotta ja hoitokuluiksi 1000 euroa, sijoitusaika 10 vuotta, ja korko 5 %, sijoitusten arvon tavoite on jakson lopussa yhteensä 4200 euroa. (Oletetaan siis että jossain vaihtoehtoisessa saman riskitason sijoituskohteessa rahoille saisi tämän verran korkoa.) Ensiharvennuksessa jos myy vaikka kuitupuuta 50 m3 x 20 euroa, tuloa saa 1000 euroa, plus metsään jäävän puuston arvo esim. 2200 euroa/ha (110 m3/ha).

Harvennustulo 1000 + jäävä puusto 2200 – tavoite jakson lopussa 4200 = -1000 euroa.

Tulos on vielä tappiolla!

2. harvennus

Vuonna 40 tuotto paranee, kun pääsee myymään tukkiakin. Hakkuukertymän arvo on esimerkiksi 7000 euroa/ha (100 m3 tukkia x 60 euroa plus kuidut 50 m3 x 20 euroa). Metsikköön jäävän puuston arvo nousee lisäksi vuosina 20 – 40 jakson alkuhetken 2200 eurosta (100 m3/ha kuitupuuta) jakson loppuhetken arvoon 7000 (100 m3/ha tukkia plus kuidut 50 m3 x 20 eli 7000 – 2200 = 4800. Nämä yhteensä: 7000 + 4800 = 11800 euroa.

Tappion arvo -1000 vuonna 20 olisi vuonna 40 arvoltaan -2600 (kasvaa korkoa korolle vuodet 20 – 40). Nettotulo on 11800 – 2600 = 9200, joka vastaa vuonna 20 jätetylle puustolle arvoltaan 2200 euroa noin 6 %:n tuottoa.

Toisella tavalla laskien. Alussa sijoitetun 1000 euron tulisi tuottaa vuosina 0 – 40 5 %:n korolla 7000 euroa ja lisäksi taimikoiden hoitojen 1000 euroa vuosina 10 – 40 (30 v) 4300 euroa. Yhteensä siis 7000 + 4300 = 11300. Hakkuukertymien, metsikön arvon kasvujen ja alun tappion yhteistulos olisi ensiharvennustulo 1000 + kakkosharvennustulo 7000 + metsään jäävän puuston arvojen nousut 2200 + 4800, kaikki yhteensä 15000. Tappiot -1000 ja -2600 yhteensä -3600. Netto noin 11400, korko 5 %.

Ollaan selätetty tappiot!

Päätehakkuu

Sijoituksen eli metsään jäävän puuston arvo arvo on vuonna 40 siis 7000 euroa, joka kasvatetaan edelleen 20 vuotta päätehakkuuseen vuoteen 60 saakka. Metsikön tilavuus lopussa 400 m3 josta 80 m3 kuitua, tukkiprosentti 80 %. Päätehakkuun tulo on siis vaikka 320 m3 tukkia x 70 euroa (22400) plus kuidut 80 m3 x 30 euroa (2400), yhteensä 24800 euroa. Sijoitetun summan 7000 arvonnousu välillä 40 – 60 olisi 24800 – 7000 = 17800 ja tuotto noin 4,75 %.

Jos kasvatetaan 2000 euroa 60 vuotta 5 % korolla, laskurin mukaan vuonna 40 sen arvo olisi 14000 ja se kasvaisi edelleen vuoteen 60 mennessä arvoon 37000 euroa. Päätehakkuun tulo yksinään ei aina yllä tähän, mutta harvennustulot ja hakkuutähteet mukaan lukien tähän on mahdollista yltää Etelä-Suomessa hyvällä hoidolla hyvällä kasvupaikalla, kuten mm. Visakallo on raportoinut.

*

Poimintahakkuu

Tulot vastaavan alueen ja kasvupaikan jatkuvasta kasvatuksesta. Esimerkiksi voitaisiin poimia tukkia keskikasvun 7 m3/ha vuodessa verran 15 vuoden välein, eli 100 m3/ha ja kantohinta olisi 60 euroa/m3, 6000 euroa. Lisäksi kuitua 50 m3/ha ja hinta 20 euroa per m3, 1000 euroa. Hakkuukertymän arvo olisi siis yhteensä 7000 euroa 15 vuoden välein eli 466 euroa vuodessa.

Tukkipuustoa olisi keskimäärin 200 m3/ha – jakson alussa 150 ja 15 vuoden päästä eli jakson lopussa 250. Kuitupuuta alussa 50 ja lopussa 100. Puuston arvo laskentakauden alussa 10000 (150 m3/ha x 60 euroa/m3 plus kuitua 50 m3 x 20 euroa/m3). 15 vuoden päästä arvon tulisi olla 5 %:n korolla 21000 euroa. Loppupuuston arvoksi saatiin tukkia 250 m3 ja kuitua 100 m3, yhteensä arvoltaan 15000 + 2000 = 17000 euroa. Tuottoa tulee 20 vuodessa 17000 – 10000 = 7000 eli 3,5 %.

Vaihtoehtoisesti: keskimääräinen sijoituksen arvo laskentajaksolla 13500 ja vuotuinen hakkuutulo 466 euroa, tuotto 3,5 %.

*

Näillä luvuilla jatkuvapeitteinen vaihtoehto siis hävisi hiukan tuotossa, mutta vastaavasti hoitotöitä joutui tekemään hieman vähemmän. Avohakkuun jälkeen voi olla tarpeen vaikkapa täydennysistutus ja heinääminen ja vastaavasti jatkuvassa metsässäkin taimikonhoito. Oletin tukkipuun pystykaupan kantohinnaksi jaksollisessa harvennuksessa 60 euroa, päätehakkuussa 70 euroa, jatkuvassa poimintahakkuussa 60 euroa. Kuitupuun harvennushinnaksi 20 euroa ja päätehakkuussa 30 euroa. Maan arvo ja tuhoriskit on jätetty yksinkertaisuuden vuoksi pois.

Havaitaan myös, että mikäli kasvupaikan tuotos on pieni, uudistamiseen ja hoitoon kannattaa sijoittaa vähemmän rahaa tai vaihtoehtoisesti korkovaatimus tulee olla pienempi.

Esimerkin kasvut, puustot ja hinnat ovat keksittyjä mutta todellisuudessa mahdollisia. Luvuista tulee vähentää vielä verot ja metsätilan kiinteät kulut. Veroja huojentaa vuosimenojen vähentäminen ja mahdollinen metsävähennys. Rehevällä kasvupaikalla kuluja voi saada pienennettyä mm. kuusen tai koivun harvempaan istutuksella ja koivun kylvöllä, männyllä karummalla kasvupaikalla kylvöllä. Myös sekapuustoa viljelemällä, luonnonsiemennyksen hyödyntämisellä sekä kaksijaksoiskasvatuksella (kuusi koivikon alle). Myös hyödyntämällä Metka-tuet taimikonhoitoon.

* Edit 29.7.23 kello 10. Lisätty kuitupuu.

Ovat tulleet Hartolan seudun metsät tutuiksi. Visa ylvästelee metsillään, joiden tuotto sijainnista ja ympäristöstä johtuen on moninkertainen tavan metsiin verrattuna. Niin myös markkinan osalta. Puukaupan oheistuotteet (latvusmassa/kannot/bonukset) ovat metsätalouden tuottoa ja verotettavaa tuloa. Eivät ole mitään ylimääräistä etuutta. Niihin ei ole syytä vedota ns. ”ilmaispalveluina”. Kirjoitat täyttä potaskaa: ”Puunmyyntituloja en siten käytä lainkaan metsien uudistamiseen, enkä myöskään niiden hoitoon, vaan ne jäävät käytettäväksi investointeihin ja sijoitettavaksi”.   Tuo auton uusiminen Kemera tuloilla osoittaa, että on siellä metsässä käyty, jos tamppaamisesta kertyvät (vertaa peitteiseen metsänhoitoon ja yleensäkin kemerahoitoon peitteisessä metsänhoidossa). Kas kun ei ole verrattu jaksottaista jaksottaiseen metsänhoitoon, tai mistä johtunee nuo alemmat kasvun lukemat. On vähän yhtä kuin AJ:n laskelmat.

Jovain se vääntelee taas tapansa mukaan selviä asioita mutkalle. Olenko jossain väittänyt saavani jotain verovapaita etuja? Nyt pitäisi kyllä Jovaininkin päättää, tuottavatko metsäni hyvin, vaiko huonosti, kun jopa samassa kirjoituksessa molempia väittää. Saimoin pitäisi myös päättää, saanko jotain ylimääräisiä puukaupallisia markkinaetuja, vaiko vain pelkkiä puukauppatuloja? Kemeraa on kyllä kieltämättä kertynyt, mutta aika vähän varsinaisesta tamppaamisesta, sillä ylivoimaisesti suurin osa on tullut aivan normaaleista motolla tehdyistä ensiharvennuksista, -no, kohta Jovain kääntää sen Kemerankin normaaliksi puukauppatuloksi…

Jos Jovain ei sattunut jostain syystä huomaamaan, kerroin tuolla edellä vain niistä etuuksista, mitä saan jaksollista metsätaloutta aivan normaaliin tapaan harjoittamalla. Jos harjoittaisin jk /poiminta -metsänhoitoa, en saisi yhtäkään niistä etuuksista. Kysymyshän on kuitenkin viimekädessä metsänomistajan taloudesta, – vai mitä Jovain?  Joskus tuntuu, että juuri näistä talousasioista vääntäminen on kaikkein työläintä näiden eräiden sankareiden kanssa!

Myös havumassa kannot ja bonukset ovat verotettavaa puukauppatuloa. Kirjoitat edelleen potaskaa: Puunmyyntituloja en siten käytä lainkaan metsän uudistamiseen, enkä myöskään niiden hoitamiseen, vaan ne jäävät käytettäväksi investointeihin ja sijoitettavaksi”.