Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,407)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metsuri motokuski

    Miksi ne puut pitää timppa kaataa pienenä ? Eihän se ole edellytys taimettumiselle. Harvaan ne toki pitää kaataa koska jos maapohja on kovin varjoinen niin uutta taimiainesta ei tahdo syntyä. Jk hakkuun idea on harsinnasta poiketen että puustoa hakataan kaikissa koko luokissa pienempi väljennetään ja osa suurista poistetaan. Kuitenkin niin että siementuotanto tulisi niistä jäävistä valtapuista.

    Timppa

    Kun kaataa vaikka kuution kuusen, niin se kyllä kaataa aika paljon pienempiä.  Kun puu vedetään moton hakkuupään läpi, niin tuho pahenee.  Olen joskus katsellut järeiden mänty-ylispuiden hakkuujälkeä.  Tältä se on näyttänyt.  Kuusi on vielä pahempi.

    Metsuri motokuski

    No joo. Tuo on kyllä totta. Korjuuvauriot ovat luonnollisesti melkoinen riski jatkuvassa kasvatuksessa. Ehdin vielä itsekin niitä tehdä, tosin vähän, ja ei se jälki hirmuisen hienoa ollut. Varmaan osa syy taidoissa mutta kyllähän noissa opuksissa aika vähälle tuo huomio jätetään.

    Visakallo Visakallo

    Jovainille tuolla edellä vastaan, että enhän minä potaskaa puhu, vaan ihan asiaa. Eipä sillä ole itse asiaan edes mitään merkitystä, luetaanko nämä lisät varsinaiseksi puukauppatuloksi vaiko ei, vaan sillä on suurikin merkitys, että ne ovat vain jaksollisen metsänkasvattajan saatavissa, ei jk/poimintahakkaajan. Perkolle totean, että tokihan latvusmassan ja kantojen mukana ravinteitakin poistuu, mutta eipä sillä näytä olevan ainakaan puun kasvuun vaikutusta, mikä on nyt todella hyvin nähtävissä ensimmäisten havunkeräys- ja kannonnostoalueiden tultua meillä ensiharvennusvaiheeseen. Lannoittamisessa on se hyvä puoli, että sen voi tehdä metsänomistajan kannalta juuri parhaaseen ajankohtaan, eli kymmenkunta vuotta ennen päätehakkuuta, eikä se mitään kallista normaaliaikana ole, ja verottajahan siitä suuren osan sponsoroi.

    Jovain

    On sillä väliä, ettei anneta väärää kuvaa ns. ”ilmaispalveluista” ja käytetään vielä hoitomuotojen vertailun yhteydessä.

    Visakallo Visakallo

    Miten voi antaa väärän kuvan, kun seikkaperäisesti kertoo, mitä etuja jaksollisessa hakkuussa on mahdollista saada jk/poimintahakkuuseen verrattuna? Ne ovat kuitenkin metsänomistajalle aivan merkittäviä rahallisia etuja. On aika erikoista, että näitä aivan käytännön perusasioita ei haluttaisi huomioida, vaan mieluummin pysyttäydyttäisiin vain jossain mallinnuksissa ja oletuksissa. Kun puhutaan metsätaloudesta, siinä pätee aivan samat säännöt kuin muussakin yritystoiminnassa. Kaikki tulot ja menot kirjataan ja lasketaan, ja erotus-verot on se mitä jää käteen.

    Perko

    Visan ei miulta tarvii anteeksipyydellä.   Vain omat teoriasi ja odotukset voit mitätöidä et kenenkään muun.  Olen omakohtaisesti  ollut pöngittämässä jaksollista puuntuotantoa ja tiedän sen varmasti ja tasaan tarkasti. Olen kuullut  jo kauan sitten nuo samat teidän verukkeet  viereisistä –  ja moneen osaan pilkotuista- jaetuista- aukoista.  Tapion  ”vastaava kuru” selitti uskossaan kuin te täällä, että aukkoon seuraava metsä perustetaan edellisestä hakkuusta saaduilla rahoilla jolloin ei tule menetystä. Hahah haa!    Ei  ole  monta tuntia  kun täällä vielä samaa teoriaa tökötettiin,  lie kirjoitettu Hesariinkin.  Teillä on ainoana  tietona teoria  jonka kirjat joutaa antaa ruotsalaisten polttaa.  Se teoria ei ole tehty metsänomistajien eduksi vaan  ryöstäjien takia lailla. Olen opiskellut ja hankkinut tiedon jolla pääsee eroon  tuosta paskasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tamppaamisesta pääsee eroon, se pitää paikkansa. Harmittaa se kuitenkin vähän, kun Helsingin Sanomien ynnä muiden viestimien maallikkolukijat tarjoilevat jatkuvaa kasvatusta hiiliasioita parantavaksi menetelmäksi.

    Tekemäni laskelman ei ole tarkoitus olla eksaktia taloustiedettä. Se osoittaa että jaksollisellakin mallilla voi ansaita kohtuullisesti, jos metsänkasvatus onnistuu ilman tuhoja. Tuhoriskit ovat osin malleissa erilaiset, mutta ainakin juurikäävän itiöt ja kaarnakuoriaiset löytävät tiensä myös peitteiseen metsään.

    Jaksollinen malli pärjää myös ilman että ottaa huomioon avohakkuun korkeampaa kantohintaa alussa (vaan kiertoajan lopussa) tai energiapuuta (kantoja ja latvuksia). Alun intensiivisten hoitojen jälkeen ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä paljoakaan, vaan metsä on kuin indeksirahasto, joka tuottaa korkoa korolle joka vuosi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuosta voi pähkäillä kasvatusmalleja. Korolle on kolme vaihtoehtoa.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Apli

    Mulla on yksi noin hehtaarin aukko, istutin sen kuuselle tänä kesänä,  enkä meinaa tehdä enää sille mitään, OMT maapohja, seuraan vaan mitä tapahtuu, tehdäänkö joskus energiapuuhakkuu vai mitä, aika näyttää, risut ja kannot siitä on kerätty. Varmasti monesta teistä kuulostaa hölmöläisen idealta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,407)