Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • Planter Planter

    Edellinen viesti: ”Eri juttu on ,ovatko kaikki riistaneuvoston jäsenet kiinnostuneita aiheesta. Kaikki eivät ole tulleet edes kokouksiin.”

    ”Eivät tulleet”  Hän siis istuu neuvostossa odottaen tulijoita.

    Kyllähän salailun ”kulttuuri” on ihan laajalti tiedossa vanhojen partojen keskuudessa, kaikkialla siihen törmää, eikä sitä saisi siirtää nuoreen sukupolveen.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4tk%C3%B6-syyllisi%C3%A4-kaikkeen-1.187572

    Visakallo Visakallo

    Näyttää siltä, että asioiden pienemmästäkin salailusta tai pelkästään sen epäilystä on enemmän haittaa kuin hyötyä myös metsästäjille. Eikö voitaisi avata sääpalvelun tapainen kaikille avoin kanava, josta jokainen halukas näkisi mahdollisimman ajantasaiset sorkkaeläinmäärät alueittain. Tämä palveli niin metsästäjiä kuin metsänomistajiakin, jotka voisivat paremmin torjua tuhoja metsissään. Ehkä muutama hirvikolarikin voitaisiin näillä tiedoilla estää. Osaako joku kertoa, olisiko tästä palvelusta mahdollisesti jotain haittaa jollekin?

    suorittava porras suorittava porras

    ”Eivät tulleet” on pomittu metsästäjien julkaisun pääkirjoituksesta siinä vaiheessa , kun riistaneuvostot oli perustettu ja pidettiin ensimmäisiä yhteisiä tilaisuuksia. Kirjoittaja oli huolissaan siitä , että kaikki , joilla oli mahdollisuua/velvollisuus osallistua riistaneuvostojen toimintaan, eivät ole käyttäneet mahdollisuuttaan. Siitä ei ole tietoa , kuinka laajasti osallistujakato on koetellut neuvostoja . Jutun aihetta ei olisi syntynyt , mikäli kaikki tarvittavat tahot olisivat olleet paikalla kokouksissa kutsun saatuaan. Toivottavasti tilanne on nyt parempi.

    En siis ole osallisena metsästysasioissa hallinnossa virkahenkilönä enkä luottamustoimen velvoittamana. Tältä osin nimimerkki Planterin sensuuntaiset vihjailut on korkea aika lopettaa. Tästä olen huomauttanut useaan kertaan. Luulo ei ole tiedon väärti. Pariin vuoteen en ole ollut mukana edes paikallistason hirvihommia koskevissa suunnittelupalavereissa , joissa planterin kaipaamat tiedot olivat yleisesti nähtävillä ja käytössä .

    Kolareita hirvivahinkoja ja hirvitiheyksiä koskevat kartat , käyrät ja taulukot oli nähtävillä paikkakuntakohtaisesti. Samoihin tietoihin pääsee metsästysseuraan kuuluva aluetunnukset omaava henkilö käsiksi seuratason ja rhy:n alueen puitteissa. Hirvitalousalueiden tiedot ovat kaikkien saavutettavissa.

    Mitä sitten tulee tuohon maastullin mielipidekirjoitukseen, käy aika selvästi ilmi , että kirjoittaja ei kovista mielipiteistään huolimatta hallitse kovinkaan hyvin esim. ”omariistan” mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Kirjoituksesta  on lisäksi kulunut jo niin paljon aikaa , että tilanne on nykyisen järjestelmän ohella kehittynyt edelleen parempaan suuntaan. 2000-luvun alkua ei kannattaisi edes mainita , kun puhutaan tästä päivästä. Ainoastaan siinä mielessä, että tiedot olivat epätarkempia ja niiden luovuttaminen metsästyseurojen puolelta vapaaehtoista. Takaisinlaskenta oli enemmän kun tarpeen , koska kerätty tieto oli pahimmillaan käyttökelpoisessa muodossa vasta pari vuotta myöhemmin.

    Kirjoittajan ajautuminen oppositioon joukon sisällä on johtanut samaan tapahtumakierteeseen , kun planterin kohdalla on tapahtunut. Aletaan viljellä vihjailuja ja ratsastaa osatotuuksilla , kun oikea ajantasainen tieto aiheesta ei tue omia unelmia. Mitä syvemmälle poteroon kaivautuu , sitä huonommin ääni kuuluu.

    Visakallo voi muiden kiinnostuneiden ohella perehtyä hirvitalousaluekohtaisiin lämpökarttoihin. Sieltä saa tarvittavaa tietoa isompina kokonaisuuksina . Yksittäisten hirvien tai hirvilaumojen aivoituksia tuskin kukaan pystyy ennustamaan. Havainto-ja saaliskäyrät näyttävät puolestaan kehityksen suuntaa . Aineistoa taulukoihin on kerätty vähintään ”omariistan” alusta tähän päivään ja joitakin tilastoja on mahdollista selata aina 1980-luvulle saakka.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/hirvitieto

    Lämpökartta on hyvä. Käytettävyys paranisi, jos kartalla voisi zoomata mittakaavaa sekä siirtyä alueelta toiselle ja se päivittyisi samalla.

    Planter Planter

    MT:n kirjoitus edellä on vuodelta 2017 ja siinä todetaan, että ongelmat ovat olleet vuodesta 2000 lähtien.

    En nyt ihan tunnista itseäni poterokuvauksista. Vanha kurssijulkaisukin sattui siivotessa käsiin. Siitä kuvattiin meikäläistä kurssin rauhallisimmaksi pohdiskelijaksi.

    Ajattelin vaan, että kun kaikki tieto annetaan kaikille, niin sitten ei tarvitse epäillä tai vihjailla yhtään mitään. Niin kuin tuolla toisessa ketjussa yksi katsoo yhtä käyrää ja toinen katsoo toista käyrää, jota toinen ei näe ja sitten kinataan turhaan miksi käyrät ovat erilaisia.

    Kun kaikki näkevät kaikki luvut ja käyrät niin silloin turha veivaaminen loppuu siihen paikkaan….ja tällainen järmääninen. Ei todellakaan ole mitään syytä olla jakamatta kaikkea kerättyä tietoa kaikille. Miksi  sitä vastustetaan kiivaasti? Metsästäjien henkilötiedot ja henkilökohtaiset saalistilastot, montako sorsaa Pentti on ampunut, eivät tietenkään kuulu julkisiin tietoihin.

    suorittava porras suorittava porras

    Planter 11:17

    Viimeisessä lauseessa on oikea oivallus. Pyyntiluvan saaja ja ”Pentti” rinnastetaan toisiinsa. Molemmat henkilöt ovat yksityishenkilöitä . Saalistiedot eivät tältä osin ole julkisia ,eivät myöskään heidän telemänsä henkilö/seurakohtaiset havainnot. Nämä tiedot päätyvät kuitenkin heidän kirjaaminaan ”omariistaan”. Kerätyt tiedot voidaan julkaista laajempana yhteenvetona , jossa tietoa ei voida yhdistää tiettyyn henkilöön ,Penttiin tai hirviseurueen luvansaajaan ”Kalleen”. Molemmat ovat samalla viivalla yksityissuojan suhteen. Pentinkin ilmoittama sorsasaalis päätyy tilastoihin ja on näkyvissä esim . seuran saalistilastoissa laskettuna yhteen muiden saaliinsa ilmoittaneiden tietojen kanssa. Se ei käy ilmi ,montako saaliseläintä kukin seuran jäsen on saanut.

    Paikkakunnallamme kaikki hirvenmetsästykseen liittyvät tiedot ovat julkisia yhteisluvan osakkaiden kesken lukuunottamatta hirvihavaintojen paikkatietoja. Tietoihin pääsee käsiksi aluetunnuksella,jonka luvansaaja jakaa osakasseuroille . Yhteislupa-alueen osakaseurojen luvanhakijaksi valtuuttama ”jahtivouti”  on myöskin yksityishenkilö ,jonka  saalisasioita käsitellään ,kuten sorsastaja ”Pentin” kohdalla tapahtuu.

    Miksi sitten hirvenmetsästystä koskevat tiedot eivät ole kaikkien nähtävissä paikkakuntakohtaisesti. Saattaa johtua siitä ,että luvansaajia (=yksityishenkilöitä) on paikkakunnalla vain yksi tai kaksi ,jolloin paikkaunnan tieto on kohdistettavissa yhteen tai kahteen henkilöön. Tietosuojalaki estää tietojen julkaisemisen ilman heidän suostumustaan. Hirvitalousalueella on puolestaan niin monta osakasta ,että kerätyt tiedot voidaan julkaista laajempana kokonaisuutena ilman ,että tietoja voidaan yhdistää tiettyyn osakkaaseen.

    Jos joku on sitä mieltä ,että tietoja salataan ja manipuloidaan, kannattaa ensin tutustua tietosuojalakiin. Jos se ei miellytä, aloitetta kansanedustajien suuntaan lain muuttamiseksi. Ei ole montaa vuotta siitä, kun lakia kiristettiin.

     

    Puuki

    Miksi metsään.fi:n tiedot muutettiin  julkisiksi vaikka alunperin puhe oli kokonaan mo:n hallinnan alla pysyvistä tiedoista ? Sillä argumentilla koko tietojen keräystä ja sen sallimista aikoinaan markkinoitiin.

    Luke:n  sivulla ei muuten enää näy susireviirien paikkatietoja . Näkyykö jollain muilla sivuilla?  Pantasusien liikkeitäkin olisi mukava joskus seurata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hämmentää taas hirvitalousalue VS2: miksi kolmiot eli Luken suositus ja verotussuunnitelma johtavat suurempaa lehmiä/sonni suhteeseen kuin ARN:n tavoite (sininen suunnikas)? Eikö kolmioiden pitäisi olla linjassa sinisen alueen kanssa? Vähän epäilyttää noinko mahtaa toteutua myöskään tiheystavoite. Jos vertaatte tilanteeseen muualla VS-alueella niin ero on suuri. Kuinka kauan tämä yksi alue saa sooloilla ilman sanktioita?

    suorittava porras suorittava porras

    Susilla ei ole enää pantoja. Epävirallista tietoa susien sijainnista saa Ultracomin ohjelmasta ,johon on lisätty mahdollisuus ilmoittaa susihavainnosta. Hukan naama on nähtävissä kolme vuorokautta kartalla 2km:n tarkkuudella.

    Hyvä uudistus niille ,jotka käyttävät koiria metsästysessä. Jos hukan naama näkyy omilla jahtimailla ,voi koiran jättää kotiin. Samalla karttapohjalla näkyvät ohjelmaan liitetyt metsästyskoirat ja kaverit nimillään ja ryhmään kuulumattomat anonyymeinä kilometrin säteellä henkilöstä ,joka karttaa katselee . Ulkopuoliset näkyvät vain ,jos safety-asetus on kaikilla käytössä.

    Visakallo Visakallo

    Mitä salattavaa hirvilupatiedoissa on? Onhan verotiedotkin julkisia samoin ajoneuvojen omistajatiedot, jne.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 78)