Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • suorittava porras suorittava porras

    Lukaise yksityisyyden suoja lainsäädännöstä. Pyyntiluvan saaja on yksityishenkilö ja hänen asioidensa suhteen menetellään lain määräämällä tavalla. Monta asiaa olisi kiva ja jopa hyödyllistä tietää ,mutta ne ovat yksyksityisyydensuojan takia vähän vaikeammin saavutettavissa.

    Olen kannustanut pitämään yhteyttä siihen lähimpään seuraan. Sieltä varmasti lötyy enemmän tietoa ja vastauksia ,jos on jotain epäselvää  .

    Helpoin konsti varmistaa tietojensaanti on liittyä seuraan ja hankkia aluetunnukset sitä kautta omariistaan . Sen jälkeen ei tarvitse arvailla. Moni tieto muutenkin on maksumuurin takana. Tässä riittä riistanhoitomaksu, joka on jopa pienempi ,mitä metsästyksessä käytettävistä paikkatieto-ohjelmista joutuu maksamaan.

    Planter Planter

    On tämä toivotonta! Voisiko suorittanut porras joskus lukea edes aloituksen? Siellä on ihan selvästi sanottu, että seuran kanssa on helppoa ja hyödyllistä kommunikoida nokikkain, seuratilastoja ei tarvitse  julkaista missään. Jos Rhy-tason tilastot on rakennettu niin, että ”Pentin sorsa” näkyy joka tilastossa, eikä siksi voida julkaista, niin se on tehty tahallaan.

    Tuolla edellä MT linkin jutussa oli käytetty julkisia rhy-tason tietoja näyttämään hirvikannan virheitä, samoin olen tehnyt minä. Nyt ne on päätetty piilottaa ”Pentin sorsan” avulla.

    VS2:n tilanne on Planterin vika.

    suorittava porras suorittava porras

    Tietosuojakäytännöt muuttuivat vuonna 2016 ja siirtymäaika oli kaksi vuotta eli vuoteen 2018 asti . Samaan aikaan riistaweb poistettiin käytöstä ja siirryttiin omariista-pohjaiseen tietojenkeruuseen  ja julkaisemiseen ,jossa oli huomioitu uuden lain edellyttämät tarkennukset tietojen julkistamisessa. Muutos johtui siitä ,että laki yhtenäistettiin samaan muotoon koko EU:n alueella.

    Tällä kohtaa Planter putosi kärryiltä . Simo Sorsastaja Heikki Hirvestäjä ovat yksityishenkilöitä ,joden saalistiedot ja heidän keräämänsä muu tieto on yksityisuojan piirissä niin pitkään ,kun tietojen yhdistäminen ko henkilöihin on mahdollista. Sama käytäntö koskee puukauppoja vertailtaessa hintakehitystä. Aineiston on oltava riittävän laaja ,jotta tietoa ei voida kohdistaa tiettyyn ihmiseen tai pieneen ryhmään.

     

    Visakallo Visakallo

    Onko sekin tietosuojan alaista tietoa, jos ilmoittaisin, että maillani ruokailee niin ja niin monta hirveä siellä ja siellä?

    Planter Planter

    Tämän tyyppisiä tilastoja oli julkisesti saatavilla ennen, nyt ne on piilotettu.

    Suorittanut väittää, että pystyy rhy-tason tilastoista päättelemään, että Björn Axelsson Paraisilta on tehnyt noista arvioista arvion numero numero 162 ja Mats Lindberg Kemiöstä arvion numero 936. Tämä loukkaa heidän yksityisyyden suojaansa.

    p2

    suorittava porras suorittava porras

    Jos nimesi esiintyy ilmoituksessa , on. Isompaan kokonaisuuteen liitettynä ,jossa henkilöä ei voida tunnistaa  ,ei. Jos kerrot henk koht asian jollekin ,voit sopia voiko asiasta kertoa muille ,vai haluatko rajata tiedon jakamista.

    Laajennetaan tietosuoja-asiaa vielä puunkorjuuseen. Ennen isännät kehuivat kilvan opastaneensa motokuskia koneen ohjaamosta käsin. Nyt se on mahdotonta/kiellettyä tietoturvaan ja työturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön vuoksi.  Koppiin ei pääse ,vaikka kuinka tekisi mieli.

    Planterille vastaan ,että minun on tyytyminen hirvitalousaluekohtaisiin tilastoihin muualla paitsi oman rhy:ni alueella ,kuten muidenkin . Tunnuksilla pääsee vain niiden alueiden tietoihin , joille tunnukset on annettu. Omalla kohdalla rhy- taso saavutetaan ,kun alueella on laaja yhteislupa. Jos tätä ei ole, on tyytyminen vain oman seuran tietoihin.

    Planter Planter

    ”Jos nimesi esiintyy ilmoituksessa , on”

    Nimeni ei esiinny ilmoituksessa, ei!

    Tai tällaisesta tilastosta hän päättelee kuka on minkäkin luvan saanut ja mitä ampunut. Tämä loukkaa henkilösuojalakia, joten on piilotettu. On muuten kovat pyyntilupien käyttöprosentit, myös 2012….lupia on pantattu, siksi olisi hyvä nähdä mistä hirvimäärän turpoaminen johtuu.

    vars

    ”Planterille vastaan.. .” Please älä vastaa enää, asia on selvä minulle ja muillekin, tiedot halutaan salata.

    Visakallo Visakallo

    Jos itse ilmoitan nimelläni hirvet omilta mailtani, enkä kiellä tietojen luovuttamista, niin eipä siinä silloin mikään tietosuojalaki niihin tietoihin pure.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin Planterin 16:27 laittama tilasto oli mielenkiintoinen: vhp-kasvu on ollut huimaa!

    suorittava porras suorittava porras

    Planterin tilasto ei valitettavasti yllä vuosille 2000-2009. Sieltä selviäisi ,miten voimakkailla toimilla kantaa on vähennetty. Kaikki loppuu aikanaan ja kun tavoitteisiin päästään tai kuvitellaan ,että on päästy ,lupamäärät luonnollisesti tippuvat. Vastaava tuoreempi tilasto toisessa ketjussa osoittaa ,että lupamäärät voivat pudota jopa puoleen lyhyessä ajassa. Lupien vähentämiseen on selkeät havaintoihin tukeutuvat perusteet. Se ,että jonnekin on pesiytynyt emä vasoineen ei tarkoita ,että olisi toimittu väärin. Tietty määrä vasoja on löydyttävä metsistä jahdin jälkeenkin. Prosenttiluku 20-30% kokonaiskannasta.

    Vielä 2010 ei ollut käytössä nykyistä reaaliaikaista tietojenkeruujärjestelmää eikä hirvikantaa koskevia hoitosuunnitelmia. Tuon ajan puutteita ei ole syytä laskea nykyisen järjestelmän taakaksi eikä puolen vuosikymmenen takaisia lausuntoja tämänpäivän vaikuttajien syntilistalle.

    Planterinkin on aika myöntää ,että nykyinen järjestelmä toimii entistä paremmin ,jonka tuloksena hirvikanta on saatu lähemmäs tavoitteita poislukien VS2. Siellä ollaan enemmistönä eiri mieltä Planterin kanssa. Muuten olisivat samassa tasossa pohjoisempien alueiden kanssa. Vahvan metsästyskulttuurin omaavilla alueilla tavoitteet poikkeavat paljonkin yleisestä tavoitetasosta. Planter asuu tässä suhteessa väärässä paikassa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 78)