Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 8 vastausta, 71 - 78 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • Planter Planter

    ”Planterin tilasto ei valitettavasti yllä vuosille 2000-2009. Sieltä selviäisi ,miten voimakkailla toimilla kantaa on vähennetty.”

    Vai ei yllä! En ole eläissäni tavannut noin kovapäistä ihmistä, johan on ihme, lopeta jo, tämä kaikki on  omilla reisilläsi! Kyllä Varsinais-Suomesta itseltäni löytyy tuhansia tallenteita, omat portaalit on kunnossa ja kaikki on tallessa.

    Vai on voimakkailla toimilla vähennetty. Noussut kolmanneksen 2000-2009.  Jotenkin ehkä ainakin paperilla metsästäjien mielestä pidetty aisoissa, mutta ei todellakaan voimakkailla toimilla vähennetty. Todettakoon, että viimeinen  Varsinais-Suomen vhp-arvio on 33 481, kaksinkertaien vuoden 2017 lukemaan. Siinä Luke mukana arvioimassa.

    Taulukko alla on metsästäjien arvio jäävästä kannasta.

    Kaiken tämän riistakeskus haluaa suorittaneen portaan selitysten kera piilottaa, ”Pentin sorsa” vie taulukon yksityisyyden suojan taakse. Eihän tämä ilmiö muille kuule, eikä muita liikuta, eihän!

    Sitten ihmetellään kun ”yllättäen ja pyytämättä”  kaikki paikat pursuaa elukoita.

    vs2000

    suorittava porras suorittava porras

    Jep jep.. . Noin käy ,kun ei ole suunnitelmaa. Itse pysyin alkuperäisaiheessa eli hirvissä ja Planterin kynsin hampain vastustaman kannanhoitojärjestelmän toimivuudessa. Toisitko ystävällisesti näytille tilanteen hirvien kohdalla samoilta vuosilta.

    Suunnitelmia valkohäntäpeuran kannanhoitoon vasta kehitellään. On myös rytinällä lähdetty kantaa leikkaamaan. Ottaa aikansa ,että tilanne saadaan hallintaan. Ei keskustella vuodesta eikä kahdesta ,vaan vuosikymmenen mittaisesta ajasta.

    Kitinään lupien panttaamisesta hirvieläinten kohdalla voi perusteettomana lopettaa. Viimevuodet niitä on tyrkytetty joka taholle enemmän ,kun porukat haluavat käyttää.

    Planter Planter

    Vhp-kannahoitosuunnitelmaa luvattiin jo viisi vuotta sitten. Sitten ilmoitettiin ettei vielä tarvita, koska kanta kehittyy niin hyvin. Joten se hoitosuunnitelma lienee perälauta, ettei kanta laske.

    ”Toisitko ystävällisesti näytille tilanteen hirvien kohdalla samoilta vuosilta.”

    Vielä kerran. Olkaa ystävällinen! Tässä on siis kyse metsästäjien arvio jäävästä kannasta. Luke käyttää metsästäjien arvioimaa jäävää kantaa yhtenä muttujana, kun laskee hirvikanta-arvioita. Tämä ei ole kuitenkaan se joka toimitetaan Luke:lle. Luke ilmoitti ettei näitä käytetä, siihen tulee Metsästäjiltä toinen arvio, jota käytetään Luken arvioon. Se näytti olevan erilainen. Tämä taulukon metsästäjien arvio on luokkaa 20% pienempi kuin Luken arvio, mutta noudattelee ”samaa käyrää”.

    Hirvikanta ei ole puolittunut vuodesta 2000, kuten olette 200 kertaa kirjoittaneet,  se on pienentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2017 vain 16% tässä taulukossa. Mitään mainostettuja ”tappotalkoita” ei ole ollut.

    Kannanhoitojärjestelmästä olen todennut, että kaikki olisi varsin hyvin, jos riistahallinto noudattaisi itse laatimaansa ohjetta. Lupiakin on pantattu.

    Tämänkin taulukon riistahallinto haluaa piilottaa ”Pentin ampuman sorsan” taakse. Kansainvälinen lainsäädäntö muka kieltää taulukon julkistamisen, yksityisyyden suoja järkkyy.

    VShirvi

    suorittava porras suorittava porras

    Älä syytä riistahallintoa ,jos kansainvälinen lainsäädäntö estää yksityisen ihmisen tietojen julkaisemisen. Pentti Sorsastaja ja hirviporukanjohtaja Heikki Hirvestäjä ovat yksityishenkilöinä tasavertaiset ,vaikka toisen saaliit ja vastuut painivat eri sarjassa .

    Yllä olevaa taulukkoa katseltaessa muistutan ,että 2000- luvun alun hirvisodan seurauksena hirvikanta oli huvennut kymmenessä vuodessa reippaasti ja sen ohella kannan rakenne oli päässyt pahasti vinoutumaan. Kannan ollessa alimmillaan avaaja innostui valittamaan kokonaisuutta tuntematta ,että lupia myönnetään liian vähän. Asiasta oltiin näköjään eri mieltä muuallakin ,kun täällä. Lähtivät kasvattamaan’ kantaa Planterin sitkeästä vastarinnasta huolimatta tai jopa sen ansiosta. Ydinalueella VS2:lla kanta pysyy edelleen ”vakaana” ,mutta muualla ollaan pääsemässä tavoitetasoille kukin hirvitalousalue omaa tahtiaan. Luvista tavoitteen savuttaminen ei ole kiinni edes Varsinais-Suomessa. Metsästäjien tahtotila ratkaisee.

    Puuhastelija

    Niin, Mielestäni tähän asiaan voisi soveltaa sananlaskua; Metsästäjä on hyvä renki, mutta huono Isäntä.

    Planter Planter

    Kyllä se on luvista kiinni. Riistahallinnon tavoitetaso on ollut VS-alueella koko 2000-luvun yli 4/1000ha, lupia on tietysti näillä alueilla pantattu, ettei laske alle 4:n. VS2 tavoite 5,5 luokkaa, en ota ansiota siitä.

    suorittava porras suorittava porras

    Tsot tsot!

    Riittää ,kun katsoo reaaliaikaisia verotusennusteita hirvitalousalueittain ajalta ,jolloin ne ovat olleet käytössä .Lukutaitoisille selviää , että viime vuodet tavoitteet ovat olleet paria kolmea poikkeusta lukuunottamatta haarukassa 2,5-3 hirveä tuhannella. Metsästystä on myös kehotettu tehostamaan kesken metsästyskautta,jos tavoite ei ole näyttänyt täyttyvän. Tämä on ollut mahdollista digitaalisen tietojen keräämisen ansiosta. 2000-luvun alkupuolella moisesta ei nähty edes unia . Hajontaa ja virheitä tapahtui pelkästään hitaan tiedonkulun vuoksi . Suunnitelman puuttuminen johti lisäksi ajoittaisiin ongelmiin.

    Ja kerrataan vielä ,että pyyntilupia on ollut tarjolla jo usean vuoden ajan 10-20% yli laskennallisen tarpeen. Puheet lupien pannttamisesta ovat silkkaa soopaa.

     

    jees h-valta

    Metsästäjät siis panttaavat lupia ilman maanomistajien lupaa.

Esillä 8 vastausta, 71 - 78 (kaikkiaan 78)