Keskustelut Harrastukset Edut hirvien pyyntilupakäytännöstä luopumisesta?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 65)
  • Edut hirvien pyyntilupakäytännöstä luopumisesta?

    VTV pitää yhtenä vaihtoehtona hirvenmetsästyksen toimivuuden parantamisessa luopumista hirvien pyyntilupakäytännöstä. Kun samalla MMM pudottaisi hirvien talvista tavoitetiheyttä metsästysseuroja sitovasti alle yhteen tuhannella hehtaarilla, voisi suuremmat hirviongelmat maanteiilä ja metsätaimikoissa jopa poistua.

    Perustuslain vastaisuudet ihmisten omaisuuden ja turvallisuuden suhteen nykyisessä hirvikannan säätelyjärjestelmässä ratkaissee Eduskunta aikanaan.

    Jos hirvien pyyntilupajärjestemästä luovuttaisiin, pitäisi muuttaa myös nykyisiä metsästyskäytäntöjä siten, että halukkaita hirvien metsästäjiä riittäisi jahteihin.

    Vapaasta hirvien metsästyksestä olisivat ehkä suurempina hyötyjinä maantieliikenne, eli autoilijat, sekä metsänomistajat.
    Hyötyä voisi tulla myös metsästäjille. Haittoja ei pitäisi syntyä kenellekkään.

    Perusteltuja ajatuksia syntyvistä hyödyistä tämän otsikon alle. Pian alkava hirvenmetsästys tarvitsee jahtitulien keskusteluihin tällaisen aiheen.

  • suorittava porras suorittava porras

    Timpan kanssa samoilla linjoilla. Metsästys vaatii onnistuakseen useampia metsästäjiä , hyvän(t) koiran ja riittävästi tilaa. Joitakin sattumahirviä voi yksittäinen maanomistaja saada mailleen kaadetuksi vuosien saatossa sitkeästi yritettyään , mutta kokemuksesta tiedän , että saalista ei tule edes joka vuosi.

    Asuin aikoinaan hyvin runsaan hirvikannan alueella ja seurailin hirviä Timpan tapaan tuvan ikkunasta ympäri vuoden.Varsinaisia kaatoja omille maille tuli ahkerasta yrittämisestä huolimatta huomattavan vähän verrattuna seuruejahdin saalismääriin. Porukalla onnistumismahdollisuus on aina parempi ja ongelmatilanteissa apu on lähellä.Edullisen sijaintini vuoksi minulla oli seurueen puolesta lupa ampua hirvi , jos se oli sopivaa laatua ja hyvällä ”hollilla”.

    mehänpoika

    Pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei ole toiminut koskaan olemassa olonsa aikana. Aina talvelle on jäänyt liikaa hirviä, ja vahinkoja sekä maanteillä, metsätaimikoissa että pelloilla on ollut liikaa. Aika-ajoin hirvikanta on karkaillut metsästäjien käsistä.

    Tähän myös valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) puuttui hirvitarkastuksessaan 100/2005, mutta mitään korjausta epäkohdan poistamiseksi ei ole haluttu tehdä. Siksi juuri VTV on esittänyt yhtenä vaihtoehtona hirvien pyyntilupajärjestelmästä luopumista. Ei se .ole ”höpinää”, mitä nimimerkki ”suorittava porras” jatkuvasati toitottaa. Se olisi myös metsästäjien kannalta järkevää, koska hirvi on VTV:n käsityksen mukaan yhteiskuntataloudellisesti pelkkä rasite.

    Ei liene myöskään hyväksyttävissä, että nykyisin metsästyseurat pyyntilupia anoessaan käytännössä määräävät tieliikenteen hirvikolareiden sekä niissä menehtyneiden ja loukkaantuneiden määrän. Korreloihan vuotuisten hirvikolareiden määrä melko tarkkaan hirvikannan koon kanssa.

    Nytkin viime syksyn hirvenpyyntilupia leikattiin 1/3 edellisestä vuodesta, vaikka hirvikanta on maantieliikenteen ja metsänhoidon kannalta kestämättömän suuri. Hirviporukat vain pantiin anomaan vähemmän pyyntilupia seurauksista välittämättä. Pyyntiluvista vapaassa hirvien metsästyskäytännössä ei syyttävän sormi olisi syyllistä osoittamassa. Tietysti toimiva metsästyskäytäntö on varmistettava tavalla tai toisella.

    suorittava porras suorittava porras

    …….”Tähän myös valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) puuttui hirvitarkastuksessaan 100/2005, mutta mitään korjausta epäkohdan poistamiseksi ei ole haluttu tehdä.”….

    Aika paljon on kuitenkin tehty. Tuosta ajasta hirvien talvehtiva kanta on reilusti puolittunut , hirvivahinkojen korvausmäärät pudonneet kymmeniä prosentteja vuosittain ja liikennevahingot ovat tuskin kolmasosaa 2000-luvun alun määristä.

    Jos jossakin on ongelmia , ei niitä ole syytä yleistää enää koko valtakuntaan . Paikalliset ongelmat hoidetaan siellä , missä niitä esiintyy yhteistyössä maanomistajien ja metsästäjien kanssa.

    Kun hirvien määrää on saatu ”lupamenettelystä huolimatta” vähennettyä alle puoleen , voidaan samalla kaavalla kyllä hoitaa viimeisetkin alueelliset tihentymät .

    Paikalliselle tasolle heittää vastuun muuten MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajakin hirvikannan hoidossa. Hänen metsätilansa on esimerkki siitä , että vaikka lähes koko pitäjässä hirviä on alle tavoitetiheyden (2-4 yksiöä/1000ha) voi jollakin yksittäisellä alueella esiintyä merkittäviä vahinkoja. Hirvet kerääntyvät vuodesta toiseen talvehtimaan juuri em henkilön maille aiheuttaen hänelle isot vahingot. Muualla vahinkoja ei esiinny juuri lainkaan.

    jees h-valta

    Heh! Onhan nuo hauskoja heittoja: Muualla ei esiinny haittoja juuri lainkaan. Jos hirvikanta on oikeasti juuri tavoitetasolla ei noin rajua tuhoa tule edes talvehtimisalueille.

    Pinsiön vaari

    Jos metsästäjät ei saa kantaa putoamaan siihen 20000 talvehtijaan otetaan nämä petojen pannoittajat pois eläirääkkäyshommista. Isommat laumat etsitään helikopterilla ja ammutaan sieltä. Poishakua varten heillä on myös jo valmiina moottorikelkat. Armeija voisi antaa virka-apua. Onkohan olemassa hirventappoon sopivaa lämpöohjautuvaa miniohjusta? Ellei ole sellainen pitää kehittää. Samalla aseella voisi eliminoida myös tulevista susireservaateista lähteneet sudet ja tietysti vihollinen seuraavassa sodassa!

    MaalaisSeppo

    Hirvikantaa jotkut ehdottavat alennettavaksi 20.000 yksilöön, eli suunnilleen videsosaan entisestä (talvikanta oli 95 000 2011-2012 talvella).

    Onkohan kannan alentamistavoiteessa otettu huomioon, löytyykö nykyään riittävästi metsästäjiä hoitamaan homman. Nykyäänkin on joillakin metsästyseuroilla vaikeuksia saada metsästyskiintiötään täyteen ja tulee paljon hukkareissuja. Jos kanta on 20.000, niin hukkareissuja tietysti tulee reippaasti enemmän. Veikkaisin, ettei hirvikantaa saada 20.000 yksilöön nykyisin metsästystavoin, vaikka luvat antaisivat myöten.

    Ehkä ainoa keino olisi vapauttaa hirvenmetsästys niin, että kuka tahansa metsästysluvan haltija voisi metsästää myös hirviä maanomistajan luvalla. Ampumakoe kuitenkin pitäisi suorittaa.

    Voi olla, että siltikin jäätäsiiin tavoitteesta. n. 50 vuotta sitten ei ollut hirviongelmaa siinä määrin kuin nykyään, kun maaseudulla oli riittävästi metsästykseen sopivia ja halukkaita. Nyt voi kannan alentaminen jäädä jo käytännön syistä haaveeksi. Ketkä sen tekisivät?

    suorittava porras suorittava porras

    ## Jos hirvikanta on oikeasti juuri tavoitetasolla ei noin rajua tuhoa tule edes ###

    …rautalankaa….Tiirolan kotipitäjän metsäpita-ala on n. 40 000 ha. Jos hirviä on keskim. 1/ 1000ha , tarkoittaa se 40 yksilöä koko pitäjässä , 2/1000ha yksilömäärillä päästään jo 80 hirven kantaan. Jos näistä puoletkin (20 tai 40 yks) siirtyy Tiirolan taimikkoon talveksi , on varmaa ,että merkit vierailusta näkyvät . Suurimmassa osassa pitäjää ei kuitenkaan välttämättä näy jälkeäkään hirvistä koko talvena.
    (enimmillään tuossa pitäjässä ammuttiin useana vuotena peräkkäin 5-7 hirveä tuhannelta hehtaarilta metsästyskauden aikana., nyt ainoastaan 1-2 .

    On syytä muistaa , että on kyläkuntia , jotka pitävät tarkoituksella ja yksissätuumin hirvikannan kohtalaisena , jotta metsästys olisi vaivatonta . Toisaalla taas seurueet näivettyvät verenvähyyten, kun uusia metsästäjiä ei ilmoittaudu mukaan harrstuksen pariin . Tämä tarkoittaa alenevaa metsästyspainetta , jonka myös hirvet helposti huomaavat. Vaaran uhatessa ne siirtyvät sujuvasti alueille , jossa kinnostus tai kyky metsästykseen on vähäinen. Muualla voidaan korkeintaan levitellä käsiä , kun metsästysoikeus on vain metsästysseuralla ja paikallisilla seuraan kuuluvilla maanomistajilla.Pyyntilupakäytännöstä luopuminen ei muuttaisi tilannetta näissä tapauksissa lainkaan.

    Metsuri motokuski

    Suorittavan kanssa samaa mieltä. Hirvenpyyntiin on jo nyt halukkailla metsänomistajilla mahdollisuus osallistua ja suorittaa jahtia siellä missä tarpeelliseksi sen kokevat kunhan omalla alueellaan vain pysyvät. Sen vuoksi pyyntilupakäytännöstä luopuminen ei muuta käytäntöä miksikään. Jos haluaa kohdentaa metsästyksen omilla mailla oleviin hirviin vaikka talvella niin ilmoitus vain jahtiporukalle niin homma hoituu pyyntiajan puitteissa. Turhaa narinaa tämäkin.

    jees h-valta

    Onpas pulleaa puhetta. Ei se ihan sentään noin mene. Jos et ole seuran jäsen ja hirvestä et kyllä mene omin luvin edes omalta puolelta hirviä kaatelemaan. Ja tarvitaanhan siinä ampumakokeet sun muut kommervenkit sentään. Vapaa metsästysoikeus ei saa olla seurasidonnaista enkä oikein lämpene myöskään merkin ampumiselle. Tuo jo vaatii seuran ampumarataa ja valvojaa joten pudottaa jo maanomistajia pois noista kuvioista. Kivääri käteen ja omaan metsään tekemään kaato ilman minkään sortin jatko-tai etukäteisvelvotteita on ainoa tapa. Metsästyskortii ja ampuma-aseen hallussapitolupa täytyy riittää. Ehkä armeijan käynti olisi hyvä pohja jolloin aseturvallisuus olisi hallinnassa.

    mehänpoika

    Metsästysoikeutta pitäisi laajentaa vahinkoeläimien, kuten ainakin kaikkien hirvieläinten osalta. Siihen vielä lisäksi käytännössä hyvin toimivat metsästysohjeet, niin luulisihan homman hoituvan. Turhaa jankuttamista sellainen, että mikään ei muuttuisi jos luovuttaisiin hirvien pyyntilupakäytännöstä.

    Hirvikanta pitää saada liikenteen ja metsätalouden vaatimalle nykyistä paljon alhaisemmalle tasolle. Siihen nykytilanteessa ehkä paras keino olisi pyyntiluvista luopuminen. Olisihan se nyt ajankohtaista, kun hirvikannan hoitosuunnitelmaesitys on lausuntokierroksella. Järkisyyt puoltavat muutosta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 65)