Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Gla Gla

    Pärre on hieno mies. Kunnioittaa huomista pyhäpäivän aattoa ja viettää normaalia perjantai-iltaa jo tänään.

    Gla Gla

    Hanhissa taitaa olla Krista ongelmatapaus. Jarilla tuntuu olevan haluja hoitaa tuo homma kuntoon.

    suorittava porras suorittava porras

    Kuntoon laittaminen voi kestää ,kun on kyse politiikasta. Ajatelkaapa , mitä tapahtuu , jos Kirista ja hänen aatesiskonsa ja veljensä rakastuvat hirvieläimiin?Ensin lobataan elukat EU:ssa uhanalaisiksi ja sitten sieltä sanellaan rajoitukset ja pyyntikiellot koko katraalle.

    Gla Gla

    Kannattaa seuroissa miettiä, kenelle vallan luovuttaa.

    Visakallo Visakallo

    Vihreät ilmeisesti laskevat, etteivät ole enää seuraavassa hallituksessa. Tämän takia he koettavat nyt ajaa mahdollisimman paljon omia näkemyksiään eteenpäin. Muut puolueet ovat perussuomalaisten pelossa jo alkaneet heräillä todellisuuteen. Demareidenkin keskuudestakin on alkanut jo kuulua aivan järkeviä kannanottoja.

    Haba Haba

    Jari on ollut vaikuttamassa asioita aivan riittävästi. Lopputuloksena saatu kuulla pyrstöääniksi luokiteltavia tussahduksia ja muita ulostuloja, kuten päivällä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Hanhet ovat kärpäsenpaskan kokoinen ”ongelma” verrattuna holtittomaan jarijohtoiseen sorkkaeläinlaidunnukseen. Typerys kerää toisilta typeryksiltä ja täpertäjiltä irtopisteitä.

    Vihreiden idoli ilkka hanski ( toinen suomalainen joka on kutsuttu royal societyn jäseneksi; ensimmäinen oli johan wallin, joka kutsuttiin 1741, johon tiedeakatemiaan on aikoinaan kutsuttu muunmuassa isaac newton, charles darwin, albert einstein) kirjoittaa kirjassaan viestejä saarilta: ”…Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

    Persujen mestarikseen tituleeraama puheenjohtaja puhuu petopolitiikasta, mutta ei tarkoita tuota, mitä ilkka hanskivainaa tarkoittaa.

    Metsuri motokuski

    Alkaa vaikuttamaan että AC ei ole käynyt metsässä vuosi kausiin. Niin on kovat jutut taas.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Somennan: järeän haavan määrä sekä pystyssä että kumollaan maassa on vähentynyt maassamme, samoin siitä riippuvaiset lajit. Haavasta oli hyvä juttu taannoin Metsälehdessä. Eikös siinä numerossa ollut kaksi hyönteistutkijaa jopa kansikuvapoikina!

    Planter Planter

    Mainosta Varsinais-Suomen alueella | Artikkelit | MTV Spotti

    Piti oikein tarkistaa tämän Varsinais-Suomen valkohäntäpeuramäärä (vhp) yksinkertaisin laskelmin.

    Varsinais-Suomen maa-alueen pinta-ala on, 10 663,40 km², Jätetään pois vaikka Turun taajama, niin se on tuhansina hehtaareina noin 1000.
    Varsinais-Suomen vhp-saalis oli viime kaudella 19 000, jolloin saalis oli 19 eläintä tuhannelta hehtaarilta, eli noin kymmenkertainen Suomen keskimääräiseen hirvisaaliiseen verrattuna.

    Hirviä on ammuttu syksyisin koko maassa noin 50 000 ja talvikannaksi on jäänyt noin 100 000.

    Luken mukaan vhp-kannan tuottoprosentti on likimain sama kuin hirven. Siten samalla kaavalla voidaan laskea:Varsinais-Suomessa ammuttiin 19 valkohäntää tuhannelta hehtaarilta, joten talvikannaksi jäi 38 / 1000 ha.
    Voidaan päätellä, että keskimäärinen vhp-talvikanta maakunnassa on ainakin noin 40/ 1000 ha, sillä viimeisimpien kolaritilastojen mukaan vhp-kolarit ovat edelleen noususussa, eli kanta nousussa.

    Tuolla edellä ollut varovainen laskelma pitää päivittää, eli valkohännän + hirven vahinkovaikutus on koko maan mittakaavassa samaa luokkaa kuin 450 000 hirven talvikannan.

    Pyyntiluvansaajien tasolla tarkasteltuna saalis nousi korkeimmillaan yli sataan valkohäntään tuhannella hehtaarilla, seuratasolla suuremmaksikin. Kun yksikin seura on ampunut 500 valkohäntää, niin onko se enää harrastus? Tiet, pihat, puutarhat, viljelykset ja taimikot pitäisi aidata elukoiden torjumiseksi. On se kumma, ettei sitä voi tehdä toisinpäin ja laittaa lihakarjaa aitaukseen.

    Eilen viimeksi päivitin tilannetta metsästäjiltä. Viesti oli huolestuttava, hirviä on liikaa. On pimeää, valkohännät eivät tule ruokintahoukuttimille, kun maastosta löytyy vielä sapuskaa. Vastoin joidenkin arveluja olen erittäin hyvissä väleissä metsästäjien kanssa ja avoimesti puhumme asioista, pankkiluvistakin.

    ”Tämä Suomen systeemi on kuitenkin pienine puutteineen maailman paras”

    Varmaan näin on erätalousosaston mielestä. Kanta on maailman tuottavin, mikä johtaa siihen, että kannanvaihtelut ovat jyrkkiä. Kun taimikko on ainakin kymmenen vuotta vaaravyöhykkeessä, siihen sattuu ainakin yksi hirvihuippu.Täällä lounaassa tosin jatkuva huippu.

    Näin metsänomistajan mielestä Venäjän systeemi on paras. Kun Igor tarvitsee lihaa, hän ampuu hirven. Jos Igor syö pidempään kasviksia, sudet syövät ylimääräiset hirvet. Hirviä on 1 /1000 ha ja luonnonvalinta pitää huolen, että kanta on ekologisesti kestävä ja terve. Ingor ei tarvitse tilanteen arviointiin Bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvaa populaatiomallia ja isoa byrokratiaa erätalousneuvoksineen.

    Henkilö, joka on ilmaissut, että meillä on maailman paras hirvieläinten säätely, voisi tulla esitelmöimään siitä vaikka mansikkatilalliselle, jonka viljelmän harsot ja muovit on puhkottu piloille terävillä sorkilla ja taimet kaluttu kasvupistettä myöden. Esitelmän lopuksi voisi vielä laulaa luikauttaa Pasi Kauniston iki-imelän hittibiisin ”Koskaan et muuttua saa” Tervetuloa!

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 217)