Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Planter Planter

    Riistahavainnot sivuston mukaan Luke on laskenut Varsinais-Suomen riistakeskuksen alueelle 2019-2020 metsästyskauden jääväksi kannaksi yhden eläimen tarkkuudella 28378. Pinta-ala ja saalis näkyvät olevan sama kuin omassa spekulaatiossa edellä, siis sama alue.

    vhpkanta

    Edellisessä kommentissa arvioin hyvin yksinkertaisella laskentatavalla, että kanta olisi noin 40/1000 ha ja tuhansia hehtaareja on alueella 1000. Kokonaismäärä olisi siis noin 40 000. Ero Luken arviolaskennan määrään on reilut +40%. Se on samaa luokkaa kuin hirvikanta-arvion reaaliaikainen virhe pahimmillaan, joten ihan uskottava.

    Vhp-kolarit ovat nousussa, vaikka korona ja etätyöt ovat vähentäneet liikennettä ja kannan harvennuksessa on keskitytty pahimpiin kolarialueisiin. Kolareiden olisi pitänyt vähentyä selvästi, jos kanta olisi pysynyt samana tai laskenut 2.5%, kuten Luke arvioi. Arvio ei siis pidä paikkaansa, vhp-määrä on noussut.

    Eläinten kaatomäärät lienevät parhaiten paikkansa pitäviä lähtöarvoja käytettävissä arviolaskennoissa. En myöskään usko, että kannan tuottavuus olisi saatu hirvikannan tuottavuutta pienemmäksi, eikä se sitä ole Lukenkaan arvioissa. Näistä kahdesta laskettu 40.000 arvio on varmasti lähempänä kuin Luken 28 000.

    Luke käyttää laskennassa lähtökohtana metsästäjien tai muuta arviota kannasta. Hirvikanta-arvioissa seurueiden havainnot jaettuna metsästyspäivillä antavat vhp-arvioita paremman tiedon kannasta, jos ne kirjataan systemaattisesti samojen periaatteiden mukaan vuodesta toiseen. Vhp-kyttäysmetsästyksessä kannan arvioiti on levällään kuin lehtosen eväät ja määrä arviointi jokseenkin mahdotonta. Tyypillisesti,kun ei oikein tiedetä vedetään varmuuden vuoksi alakanttiin.

    Olettamuksella, että muuallakin virhe on samaa luokkaa kuin Varsinais-Suomessa, vhp kanta olisi siis noin 1,4 x 109 000 = 150 000. Metsästys on mitoitettu 109 000 kannan mukaan, joten kannan kasvu jatkuisi kovana ja maali karkaisi yhä kauemmas.

    Gla Gla

    Peurakannan leikkaamiseksi tehtyjen Mtk:n ehdotusten eli ruokintakiellon ja pinta-alarajoituksen 100 ha takia tarkennus ja perustelut.

    Mikä on MTK:n mielestä ongelma tai este peurakannan leikkaukselle ja miten nämä ehdotukset vastaavat ongelmiin tai poistavat esteitä? Millaisia vaikutuksia ehdotuksillä olisi metsätalouteen sekä metsästykseen ja miten rajataan tukiruokinta houkutteluruokinnasta? Paljonko metsästysmahdollisuudet lisääntyisivät, jos pinta-alarajaa alennettaisiin eli monelleko 500 ha pinta-ala on este? Lisääntyisikö kaupallinen metsästys, jossa tavoitteena ei luonnollisestikaan ole peurojen vähentäminen, vaan kannan vahvistaminen? Miten 100 ha alueiden erottaminen vaikuttaisi metsästysseurojen yhtenäisiin lupa-alueisiin?

     

    Tomperi

    Eiköhän se pitäisi olla niin kylymän viileesti että haitalliseen kajiin ns valkohäntäpeuraan sovellettaisiin vieraslaji säännöksiä ja maanomistajalle annettaisiin vaapaa oikeus poistaa mailtaan ko lajin edustajat.  Huomioiden tietysti humanitääriset arvot että kesällä ja keväällä sekä syksyllä poistetaan vasoja ja uroksia, talvi aikaa molempia,  Luontaisen kannanvaihtelun turvaamiseksi luvan varainen vapaa metsästysoikeus määrien suhteen hirvelle siten että yhdelle maakunnalle kerrallaan vuoron perään vapaa metsästysoikeus maanomistajille tai heidän edustajille, Karjala pohjois savo kainuu rajoitetuin oikeuksin susikannan turvaamiseksi….

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyviä kysymyksiä Gla. Lähetä Timo Leskiselle MTK:hon.

    Planter Planter

    Asiaa on veivattu loputtomasti, vaadittu ja vedottu ja kirjoitettu kysymysmerkkejä. Siinä vaan on sellainen ongelma, että Tiirola vie aina viestiä ministeri Lepälle, eikä tapahdu mitään.

    https://www.mtk.fi/-/milloin-alkaa-valkoh%C3%A4nt%C3%A4peuran-kannan-leikkaus-

    Hämis

    Kotopihassa ja tilan metsäautoteillä aamulla Ilveksen jälkiä  etelä-pirkanmaalla.  Ollut jo hetken aikaa taas lissäntyvässä määrin. Peuroja ei näy.

    Kannoista en tiedä ilveksen suhteen ja kuinka helposti ja voiko niitä ylipäätään olla liikaa.

    Tomperi

    Ennenvanhaan ku liha oli arvokas niin oli yks hirviseurue joka jokaisena vuosina alotti metsästyksen ja niin kauan kuin suinkin oli lumen puolesta metsästysmahdollisuuksia metsästivät koko metsästysajan hirvee.  Jos kysy montako hirvee on ampumatta niin koskaan eivät ampunneet sitä viimeistä kuin ihan viimeisinä päivinä tai jäi ampumatta…. Viitiskö polliisit tänä päivänä hirven salakaatajia jahdata?

    Itämaan ihme

    Petoeläimet on fiksuja, ne liikkuu sinne missä ruokaakin on. Eli näin talvella jänikset, myyrät, hiiret hakeutuu ihmisasutuksen lähelle ja pedot tulee perässä.

    Ilveskantakin voi olla ylitiheä. Näin kävi pari vuotta takaperin, kun nuoria nääntyneitä ilveksiä tuli talojen oville istumaan. Luonto tämänkin tasapainon hoitaa kuntoon viime kädessä.

    Rajavartijat ja erävalvoja seuraa metsästystä sen mitä pystyvät. Loppujen lopuksi mahdotonta kenenkään metsästyksiä on valvoa, todella huonoa tuuria pitää olla mikäli käry käy salametsästyksestä.

    Gla Gla

    ”Hyviä kysymyksiä Gla. Lähetä Timo Leskiselle MTK:hon”

    Josko MTK haluaisi ihan julkisesti kertoa asiasta metsätaloudenharjoittajille, vaikkapa Metsälehdessä.

    arto arto

    Tänään oli taas metsästyspäivä salolla teertä jahtaamassa. Oli isompi näätäeläin liikkeessä ahma. Riekkoja näkyi aika paljon , Sorkkaeläinten jäljet puuttui muuta jälkeä paljon. Lunta 50cm ja iltapäivällä kaato vesisade.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 217)