Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuinka MTK voi kertoa vastauksia, jos ei tiedä kysymyksiä? No minäpä lähetän… sinne meni! Lisäksi evästys:

    Oma ehdotukseni joka liittyy yleensä hirvieläinten kannanhoitoon:

    1. Määritellään kunkin hirvitalousalueen kantokyky hirvieläinten suhteen ja sovitetaan hirvieläinten yhteenlaskettu kanta siihen. Mukana ravinnon määrä eli taimikot T1 + T2 (Metsäkeskukselta), porojen ja metsäpeuran kanta, maatalousalueiden osuus kunkin alueen maankäytöstä, riistapeltojen määrä, suurpedot, yms.
    2. Painetaan maa- ja metsätalouden vahinkoilmoitukset nollaan tai lähelle sitä.
    3. Ellei edelliset asiat toteudu, sitten otetaan käyttöön varasuunnitelma, jossa sidosryhmät päättävät hirvieläinkannat.
    4. Ellei mikään edellisistä toteudu, sitten tarvitaan miehistövaihdoksia riistahallinnossa.

    Koko valtakunnan tasolla ”sorkkaeläinlaidunnus” on semmoinen tsunami joka vaikuttaa moneen: monimuotoisuuteen, puuntuotantoon, ilmastonmuutokseeen sopeutumiseen, tauteihin, liikenneonnettomuuksiin jne. Asiaa ei saisi jättää metsästäjien itsensä päätettäväksi!

    Planter Planter

    Kiitos Anneli! Olisi kyllä jätte kivaa, jos Metsälehti tekisi jutun, jossa jututtaisi MTK:n johtoa asiasta. Miksi ei tehdä mitään konkreettista. Ei oikein auta jos metsästystä harrastavat puoluetoverit lähettävät viestejä toisilleen eri organisaatioihin, ehkä jopa jyrähtävät, että nyt tarttis tehrä jotain.

    MTK->MMM->KEPU-> MTK->MMM->KEPU tuntuu olevan ”bermudan kolmio”, johon kaikki ehdotukset ja aloitteet salaperäisesti häviävät.

    Visakallo Visakallo

    Harrastusten kustannusten kokonaissummia on haastavaa ynnätä ja eritellä, mutta olisi mielenkiintoista verrata, kumpi on Suomessa kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi harrastus, hirvenmetsästys vaiko jääkiekko?

    Saukko1963

    Kiitos Annelille tämän peurakysymyksen välittämisestä.

    Ruokinnan rajoittamisen määrittely ei liene vaikeaa. Emme ole MTK:ssa tähän tarkkoja kilomääriä vielä esittäneet. Perusajatus olisi, että houkutteluruokinta olisi sallittua vain metsästysaikaan ja ruokintapaikalla saisi olla kerrallaan  enintään tietty pieni kilomäärä ruokaa. Käytännössä houkutteluruokinnan voisi toteuttaa esim. erilaisten säännöstelevien automaattien avulla. Jos tarjottaisiin ruokaa vain vähän, ei olisi tarjonnan lopettamisessakaan helmikuun puolivälissä eettistä ongelmaa. Ruokinnan rajoittaminen on välttämätöntä, mutta se ei ole riittävä ainoana peuraongelman toimenpiteenä. Lisäksi tarvitaan muutoksia metsästyslakiin.

    VHP kaatolupien minimipinta-alan laskeminen 100 hehtaarin toisi vauhtia kannanleikkaukseen, välillisen vaikutuksen kautta. Olen saanut valtavan määrän yhteydenottoja maanomistajilta, jotka ovat tuskastuneet, kun heidän alueella seura ei ota tosissaan kannanleikkausta ja he joutuvat vain tyytymään tilanteeseen. Jos maanomistajalla olisi vaihtoehto metsästyksen toteuttamiseen, se motivoisi seuraakin toimimaan niin ettei tätä vaihtoehtoa käytettäisi.  Niissä seuroissa, joissa ollaan kannanleikkauksen tiellä, lakimuutos ei sanottavasti vaikuttaisi seuran toimintaan, mutta tässä toisessa ryhmässä, ymmärrettävästi, tätä esitystämme vastustetaan ankarasti. Hyvin toimivat metsästysseurat ovat ainoa ratkaisu riistakantojen kannanhallintaan, mutta seurojen toimintaympäristöön tarvitaan peuraongelman ratkaisemiseksi uusi vaikutin.

    En voi käsittää väitteitä, että pinta-alan laskeminen johtaisi peurakannan kasvuun muutoksesta johtuvan kaupallisen metsästyksen yleistyessä.  Eihän kukaan pysty pitämään peuroja 100 hehtaarin alueellaan muuten kun aitaamalla alueen(!)  Naapurissa kyllä satoa korjattaisiin siitäkin edestä, jos yksittäisiä peurakannan nostamisen tavoitteita jollakin olisi.

    Nyt on katsottava tosiasioita silmiin. Tämän hetken saalistilasto ennakoi, että on tulossa 11. peräkkäinen vuosi, jolloin peurakannan kasvu jatkuu. Nykysysteemillä kannnahallinta ei hoidu. Vaikka meillä on loistavia esimerkkejä seurojen ja ehkä jopa RHY:n alueen kannanleikkaamisesta (suuri kiitos esimerkillisyydestä ja melkoisesta työmäärästä) iso kuva tilanteesta ja tulevaisuudesta on todella lohduton. On syytä muistaa, että nykyisen kannan kasvun sijaan, kannanleikkausta monilla alueilla pitäisi tehdä ainakin 3-4 vuotta peräjälkeen. Kuka enää uskoo että nykyisessä säädösten  jäykistämässä toimintaympäristössä tämä olisi mahdollista?

    Timo Leskinen, MTK riistapolitiikan erityisvastuu

     

     

     

     

     

     

     

    Visakallo Visakallo

    Yksi lisääntyvä ongelma ovat ruokinnan seurauksena taajamiin asettuneet peurat/kauriit. Onko niiden hävittämiseen muuta laillista keinoa kuin ajaa autolla niiden päälle?

    suorittava porras suorittava porras

    MTK:ssa kannattaa varautua reheviin riitoihin alueilla ,joilla pyyntilupa-aluetta pienennetään keinotekoisesti. Siitä syntyvä eripura johtaa vääjäämättä metsästyksen tehon alenemiseen. Suosittelisin ensin kokeilemaan pinta-alarajoitusten poistamisen vaikutuksia pilottialueilla ettei tapahtisi isoja vahinkoja, jos ajatus ei satukkaan toimimaan.

    Se ,että maanomistaja tuskailee vahinkojen kanssa ,ei merkitse ,että hän kykenisi pitkän päälle ongelmaa ratkomaan. Moni jää tässä suhteessa lähtötelineisiin ja renkaanpotkijoiden joukkoon. Järjestäytyneet metsästäjät ovat kuitenkin se joukko ,joka pystyy jotain tekemään. Sillekin joukolle työmaa on tällä hetkellä haastava.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Timo kommenteista!

    Luulisi että jos jo 80 prosenttia vhp:stä ammutaan ruokinnoilta, 100 hehtaarin tai jopa pienemmänkin pinta-alan lupa-alue olisi riittävä. Jos sellainen harvinainen tapaus kävisi että tulisi haavakko, sitten tarvittaisiin yhteistyötä naapurien kanssa.

    Olisiko mahdollista myöntää kaikille halukkaille ampujille vaikka väliaikaisesti kaikki halutut luvat ilman rajoitteita, myös kaupallisille toimijoille eli metsästysmatkoja järjestäville ja lihaa kauppoihin toimittaville?

    suorittava porras suorittava porras

    Samaa pilottihanketta suppealle alueelle suosittelisin Annelinkin tapauksessa. Mahdolliset ja jopa todennäköiset riidat voivat viedä asiaa aivan eri suuntaan ,kun on toivottu. Seurojen sisällä ja eri seurojen kesken ajatusmaailmat voivat poiketa paljonkin toisistaan. Vuosikymmenien vihanpito ei suuria sytykkeitä tarvitse. Kielteiset tunteet ovat helposti pinnassa ,jos asioita lähdetään ratkomaan pakolla ja hajottamaan toimivia seurakokonaisuuksia.

    Planter Planter

    Auttaisiko jos päätös tai lausunnot pyyntilupahakemuksista annettaisiin paikallistasolla, paikallisesta rhy:sta, eikä joku virkailija jossain vhp-alueen ulkopuolella päättelisi mikä on sopiva kannan leikkaus?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puhuin tuossa edellä vhp-kannan leikkauksen keinoista yleensä, en omasta alueesta. Olen nähnyt Konnevedellä vasta yksittäisen peuran, jo vuosia sitten. Ilmeisesti se ei ole löytänyt puolisoa tai sitten yksilö on vaihtunut välillä. Meillä on niin kiviset ja karut maastot että ehkä ne eivät houkuttele peuroja.

    Mikä ettei kokeiluna voisi aloittaa. Sitten näkisi kuinka paljon 100 hehtaariin alennettu aluevaatimus tehostaisi toimintaa.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 217)