Keskustelut Metsänomistus Ei tullut yhteiskuntasopimusta,tuliko epävakauden riesa?.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 66)
  • Ei tullut yhteiskuntasopimusta,tuliko epävakauden riesa?.

    Valitettavasti ei tullut sopua yhteiskuntasopimuksesta,eikä tarvitse kummoinen ennustaja olla,että huonoa tietään Suomelle.Toivottavasti joku takaportti vielä ajan mittaan löytyisi,muutoin lakot ryöpsähtävät käyntiin.Metsäteollisuuden vienti elintärkeä,joten metsänomistajana toivon ,ettei satamat rupea lakkoilulla tuhoamaan elinkeinoamme.

    Jos vienti tökkii ja luottamus Suomen metsäteollisuuden kykyyn toimittaa sovitut tuotteet aikanaan menee,on hätä käsillä,Sahat ovat jo valmiiksi tiukoilla ja tilaukset työntakana,jolloin kaivattaisiin työmarkkinoilta vakautta.Pelkään pakkolakien ajavan maamme viellä syvemmälle suohon.Onko niin ensin köyhdyttävä perinpohjin,jotta ymmärrys puolin ja toisin palaisi.

  • Timppa

    Omat työmarkkinakokemukseni pääosin 1970-luvulta rakennusmaailmasta. Silloinrakennuspuolen ammattilaiset sahasivat tehokkaasti omaa oksaansa. Pääkaupunkiseudulla kommunistien johtama ammattiosasto hyväksyi kaikki ammattimiesten (timpurit, raudoittajat muurarit) työsopimukset ennen kuin ne saatiin allekirjoittaa työnantajan kanssa. Huippuna oli eräs timpuriporukka, joka oli ominut monopolikseen suurten rakennushankkeiden laudoitustyöt. Urakoitsijalla oli kaksi vaihtoehtoa. Joko heti hyväksyä heidän ilmoittamat (kohtuuttomat) ehdot tai ”itkeä” ja hyväksyä.

    Positiivista tuossa systeemissä oli se, että se nopeutti elementtirakentamisen kehittymistä, kun urakoitsijat eivät halunneet olla jatkuvasti kiristyksen kohteena. Työtä siirtyi elementtitehtaille maakuntiin ja työvoimatarve Pääkaupunkiseudulla väheni. Toinenkin ilmiö tapahtui. Maakunnista tuli yritysmuotoisia aliurakoitsijaporukoita, joilla ansiot olivat edelleenkin hyvät sen seurauksena, että työt pystyttiin järjestämään tehokkaammin kuin perinteisellä ammattikuntajärjestelmällä. Lopulta virolaiset ahkerat ammattimiehet veivät duunit.

    Kun nykymenoa seuraa, niin kyllä edelleen sama typeryys jatkuu duunaripuolella. Ei halutakaan ennakoida sitä, mitä toiminnasta seuraa. Tietysti AKT on luku sinänsä. Ilmeisestikään Piiraista ei kiinnosta jäsenten asiat vaan ideologinen halu saada kaaosta aikaan. Valitettavasti toiminta koskettaa satama-alan lisäksi jokaista suomalaista. Huomaapa Jesse, että metsäteollisuus, metsänomistajat ja muu suuri joukko alalla toimivia ovat suurimpien kärsijöiden joukossa. Puhumattakaan nuorisosta, joka huonossa työtilanteessa ei saa ensimmäistäkään työpaikkaa.

    MaalaisSeppo

    Minusta tässä yhteiskuntasopimuskeskustelussa on huonosti tullut eesiin mm: seuraavat seikat:

    – yrityspuolella kaikki työ työntekijöille tulee työnantajien kautta. Työnantajien on saatava kaupaksi työntekijänsä työ kulloisillakin ehdoilla. On sevästi nähty, että kauppa ei käy. Voi olla, että osasyynä on työehdot. ehkä myös työnantajien heikko myyntitaito. Voihan olla myös niitä työnantajia, joita ei kiinnosta tuotannon lisääminen, kun pärjäilevät nykyiselläkin.

    – julkisen puolen rahoitus voi pitkässä juoksussa perustua vain yksityispuolen tuloksiin. Nyt julkista puolta pidetään yllä velkarahalla. Julkisen puolen palkkojen pitäisi seurata yksityisen puolen kantokykyä, kun menee heikosti, niin automaattisesti vastaavasti julkisen puolen palkat laskevat ja vastaavasti nousuvaiheessa nousevat.

    Itseäni kummastuttaa lähinnä vasemmiston suunnasta tulleet näkemykset siitä, että palkkojen alentaminen vain pahentaa tilannetta. Jos tämä väittämä pitää paikkansa, niin silloinhan palkkoja korottamalla tilanne paranesi. En usko, että nykyiset palkat ovat optimaaliset. Optimi on joko nykytason ala- tai yläpuolella. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt, että optimipiste olisikin nykypalkkojen yläpuolella. Kuka ehtii ensiksi?

    Hiluxmetsuri

    Maalaisseppo on kirjoituksineen asian ytimessä. Talouden peruslakien mukaan toimivilla markkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinahinnoilla. Edelleen saman perusajatuksen mukaan työpanos on yksi tuotannontekijöistä ja silläkin on markkinahintansa. Riippuen tuotteesta tai palvelusta kauppa joko käy tai ei käy.

    Regulaatiolla voidaan säätää markkinoiden toimintaa. Regulaatio voi kohdistua myös työpanokseen. Edunvalvonnalla aikaansaatu regulaatio pahimmillaan vääristää markkinat ja tekee työpanoksesta yksinkertaisesti liian kallista koska kokonaispalvelusta, josta siis työpanos on yksi osa, tulee kilpailukyvytöntä.

    Kauppa ei käy ja raha hakeutuu sellaisiin kohteisiin, joilla tuo kallis tuotannontekijä voidaan poistaa kokonaan tai sen vaikutusta voidaan alentaa. Ihan normaalia maalaisjärjellä ajateltavaa puuhaa. Ei rakettitiedettä.

    Tästä ehkä selviää miksi meillä on ihan helvetikseen työttömiä ja lisää tulee joka päivä. Samaan aikaan meillä on pula osaajista.

    Mielipuolista ja pitkälti itseaiheutettua.

    Tähän loppun jätän vielä yhden pohdinnan aiheen: globaalissa maailmassamme eivät sosiaaliedut voi poiketa merkittävästi muun maailman tasosta mutta ennenkaikkea ne eivät voi irtaantua sosiaalisesta yhteydestään eivätkä maan kantokyvystä.

    Visakallo Visakallo

    En tiedä, missä AKT:n johtajat nykyään päivänsä viettävät, mutta ainakin me, jotka asumme Suomen valtaväylien varsilla, emme ole voineet olla huomaamatta sitä muutosta joka on tapahtunut rekkakuljetuksissa.
    Kabotaasikuljetus, eli maan sisäinen kuljetus kulkuneuvolla, joka on rekisteröity toiseen maahan, on viime aikoina lisääntynyt erittäin merkittävästi.
    Suomalaiset tavarankuljetusrekat ovat tehneet tilaa ulkomaalaisille rekoille jotka tekevät myös maan sisäisiä kuljetuksia eli eivät vain tuo tavaraa Suomeen tai vie sitä Suomesta.
    Ainoa mikä on vielä pysynyt suomalaisten autoilijoiden hanskassa on raakapuun kuljetus metsistä tehtaille.
    AKT on tämän päivän Merimiesunioni.
    Tällä menolla ei kohta ole suomalaista kuljetusalaa minkä lakoilla voisi uhkailla.

    jees h-valta

    Puuntakunen näkee kyllä harhoja. Suomen teiltä ei tänään löydy ulkolaista kalustoa yhtään enempää kuin viisi vuotta sittenkään. Ei täällä kyllä suuret kuljetusyhtiöt ole edes hätää kärsimässä. Kyllä ne harvat Venäjän rekat joukkoon mahtuu joita nyt näkyy kuten on useita vuosia näkynyt mutta ei ollenkaan merkityksellisiä määriä.

    jees h-valta

    Suomalaisen työläisen kurjistamisesta ei seuraa muuta kuin kotimaan kulutuksen romahdus joka on nyt jo nähtävissä. Aina lamasta on noustu kotimaan oston lähdettyä liikkeelle mutta nyt viedään nekin eväät. Jos joku kadehtii esim. postilaisten palkkausta en voi kyllä muuta kuin ihmetellä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Jeeshän voisi itse aloittaa nämä kotimaisenkulutuksen juhlat ostamalla ulkopuolista työvoimaa vaikkapa metsänhoitoon ja lopettamalla valituksen ulkopuolisen työvoiman kalleudesta. Ei kaksilla rattailla voi ajaa.

    Visakallo Visakallo

    Katsohan vähän tarkemmin Jesse tästä eteenpäin, niin sinäkin näet aivan saman asian kuin minäkin. Mökkimatkallasi näet myös enemmän kuin siellä Harjavallan suunnalla.
    Ei tämä suinkaan ole minun näköni varassa, vaan ihan kylmää faktaa suomalaisten kuljetusyritysten taholta.
    Kabotaasikuljetuksia on erittäin vaikea valvoa ja osa niistä on nykyään ihan laillisiakin. Venäläisten rekkojen osuus on tässä toiminnassa nykyään aika väheinen, baltit, puolalaiset ja saksalaiset hoitavat nykyään yhä suuremman osuuden myös Suomen sisäisistä kuljetuksista.

    Metsuri motokuski

    Kyllä tuossa 4-tiellä on vain aika paljon ulkomaisia rekkoja. Jotenkin tuntuu ettei ne ainakaan vähentyneet ole. Ihmettelen vain että kuinka kauan AKT uskoo pärjäävän kun työtä siirtyy kokoajan ulkomaisten kuljetusyritysten hoidettavaksi.

    Sitten kun laivojen ahtaaminen siirtyy vuokrafirmojen hommaksi niin eiköhän AKT:lle ala sopimukset kelpaamaan.

    Kyllähän se fiskaalinen devalvaatio taitaa olla se lopullinen ratkaisu tuohon kustannushyppyyn. Mutta kun sen esitti SAK niin eihän se taida EK:lle ja hallitukselle kelvata. Uskon että loppujen lopuksi tuo SAK:n esitys saatetaan kuitenkin ottaa käyttöön. Muutoin 2017 alkavat järjestöt lunastamaan lain tuomia palkanalennuksi takaisin.

    rööri roope

    Jesselle tiedoksi.Itä suomessa liikkuu suurin osa joko venäjän rekisterissä olevia rekkoja:Kotimaan rekoissa on useimmissa ulkomaalaiset kuskit.Joillakin 100%:sti.

    Poikkeus metsästä tehtaalle kuljetukset tapahtuu toistaiseksi kotimaisin voimin.

    Esim Niiralasta puutavarakuljetukset Uimaharjuun venäläisillä rekoilla ja myös Kiteelle.

    Ei tarvii akt:n miettii saavat tappiin asti lakkoilla.Jätkät laittaa Piiroisen kävelee.Käy Ahoset.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 66)